Hei,

hyviä pointteja tässä – kyllä Suomesta löytyy tosiaan huippuluokan ohjelmisto-osaamista. Ulkomaiset yritykset osaavat yleensä myynnin ja markkinoinnin paremmin, joku voi sitä kutsua myös asiakastarpeen täyttämiseksi. Se, että suomalaiset yritykset voivat toki muuttaa aivan kaiken ohjelmistossaan asiakkaan tarpeen mukaan, ei olekaan välttämättä se mitä oikeasti halutaan ja tarvitaan. Se, että voidaan luopua tietyistä asioista ja toiminnoista, jotka vaativat sitä kuuluisaa räätälöintiä, tuo usein muita etuja esim. tuotetuen suhteen.

Entistä vahvempi tuotteistus ja markkinointi sekä kyky löytää asiakkaan kanssa ratkaisu, joka ei vaadi täyttä räätälöintiä ja vähemmän tärkeistä asioista voidaan myös luopua, lienee osa syy miksi esim. yhdysvaltalaiset yritykset menestyvät kaikilla markkinoilla. Tapa tehdä asioita on erilainen ja ilmeisen hyvin suomalaisetkin osaavat näin toimivilta yrityksiltä ostaa. Mainitsinko jo asiakaspalvelun tärkeyden?

Lienee vanhan toistamista, mutta täällä pitäisi ottaa rohkeasti mallia tuotteistamisesta, myynnistä ja markkinoinnista rapakon takaa ja yhdistää se sitten tähän huippuosaamiseen, jota täällä yrityksissämme on. Suomen markkinat ovat myös erittäin rajallset, eli samaa tuotteistamiseen ja markkinointiin panostusta tarvitaan, mikäli hamutaan asiakkaita enemmän ulkomailta. Ruotsalaiset ovatkin tässä jo hieman kunnostuneempia kuin suomalaiset

Näillä eteenpäin!

Suomessa kulttuuri pakottaa meitä toimimaan niinkuin on aina toimittu. Erilaisuudesta tai uusista ajatuksista et saa juurikaan kiitosta – työnteossa ainakaan. Tämä pidättelee monia lahjakkuuksia joita Suomestakin löytyy.

As we now know, Nokia has dropped over 50% in last 6 months and its quite clear at the moment that Nokia will never recover from this.

istä tiedämme, että Suomessa on “huippuluokan ohjelmisto-osaamista”?

“Valtaosa kansainvälisille markkinoille pyrkivistä kotimaisista startupeista keskittyy nykyään palveluiden rakentamiseen.”
+1

Mihin tämä perustuu:

“Valtaosa kansainvälisille markkinoille pyrkivistä kotimaisista startupeista keskittyy nykyään palveluiden rakentamiseen.”

Ovatko pelifirmat muka palveluyrityksiä? Jos tuotteita jaellaan netissä, ei tuotefirmasta silti tule palveluyritystä.

Tässäkin taas huomataan, kuinka suomi on pelkästään koulutukseen keskittynyt maa.
Osaamisessa ei ole mitään merkitystä vaan pitää olla insinööri tai dippa inssi sillä ei nniin väliä osaako mitään.
Turha itkeä osaajista työmarkkinoilla jos ainoa mitä etsitään on ylikoulutetut (lue: muiden rahoilla vuosia loisineet joille pitäisi maksaa samasta työstä parempi palkka vain tämän vuosien loisimisen ansiosta).

Unohtakaa se koulutus ja keskittykää etsimään osaajia.
Vai onko se yrityksellenne liian kamalaa jos ette voi mainostaa asiakkaille, kuinka henkilökuntanne on niin ja niin koulutettua?

Ohjelmisto tuoteliiketoiminassa joudutaan enemmin tai myöhemmin pyrkimään pakosta laajemmille markkinoille tai tyydyttävä evoluution tarjoamaan ratkaisuun eli toiminta loppuu.
Alkuvaiheessa hyvä, tuore ja “kielimuuri suojattu” tuoteidea on mahdollista tehdä Tekesin tuella ja muulla SEED rahoituksella kotimaan markkinoille. Seuraava vaihe on löytää kasvua kotimaasta ja ehkäpä ulkomailta.
Mikäli kasvua lähdetään hakemaan eri toimialoilta kotimaasta usein tuotehallinta vaikeutuu ja liiketoiminan focus on vaarassa kadota sekä mahdollisesti menetetään kasvun mahdollisuuksia myöhemmin. Etuna on tällä tavalla toimiessa on, että yleensä saavutetaan kannattava liiketoiminta. Ajan kuluessa toiminta usein muutuukin pakon edessä enenevässä määrin ohjelmistoprojekteiksi tai palveluliiketoiminnaksi usealle toimiallalle ja kasvu on maltillista. Yhtiön toiminta vakiintuu, mutta ei tullut kasvuyritystä aikaiseksi. Vaihtoehtona on tietenkin myydä yhtiö tai tuoteoikeudet.

Mikäli ohjelmisto tuotteella pyritään menestymään myös kansainvälisessä markkinassa muuttuu liiketoiminnan luonne ja vaikeusaste täysin. Liiketoiminta on rakennettava alusta pitäen tuoteliiketoiminnaksi. Tuote voidaan aluksi kehittää edelleen Tekesin tuella ja muulla ns. Seed rahoitus elementeillä. Tuote suunnataan yhdelle tai vai muutamalle eri teollisuuden segmentille aluksi ja focuksesta pyritään pitämään kiinni, jotta tuotteen kilpailutekijät pysyisivät kunnossa. Kotimaan markkinoilta ei sen koon vuoksi pystytä saamaan tarpeeksi liikevaihtoa aikaan, jotta liiketoiminta mahdollistaisi kasvun kansainvälisille markkinoille. Mikäli kuitenkin halutaan tehdä tuotteita on pyrittävä kansainvälisille markkinoille, jotta liikevaihto ja tulos tavoitteet saavutettaisiin ja, että pärjättäisiin kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kun on valinnut tuoteliiketoiminan on samalla saanut “PAKKO KASVAA” vaatimuksen halusi tai ei. Sama pätee muhinkin ns. “hichtech” tai korkeamman jalostusasteen tuotteisiin terveydehuollossa, biotekniikassa jne.

Suomessa toimivat pääomasijoittajat eivät ole riskirahoittajia verrattuna esimerkiksi vastaaviin Israelissa toimiviin, joiden tuloksellisuuskin on aivan eriluokassa.
Todellinen ongelma on siis oikean suuruisen riski rahoituksen saamisen kasvuyritykseen. Osaa yrittäjiä moititaan siitä, etteivät he halua kasvaa. Varmastikkin suurempi osa haluaisi mikäli sille olisi huomattavasti paremmat edellytykset. Niin kauan kuin riskirahoituksen ongelmia ei ratkaista ja fokusoida Suomen voimavaroja parhaimpiin hankkeisiin niin on turha haaveilla kasvuyritysten perään.

Mallia rahoituksen hankkimiseen voidaan yrittää ottaa Talvivaaran perustajasta Pekka Perästä, joka haki rahat kumppaneineen Lontoosta saakka. Hieno suoritus kaikkiaan.

Jonny Kaarlenkaski
PS: ei kannata laittaa bensaa koneeseen ennen kuin näkee toimiiko se:)

Jaakko & Petri,

oikein hyviä huomioita. Minusta kasvussa ja kasvuyrittäjyydessä on ennen muuta kysymys potentiaalin hyödyntämisestä. Tämä pätee niin kansallisella, yritys kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Jos uskoo ideaansa ja tarjontaansa ja koska se pitää joka tapauksessa hioa kilpailukykyiseksi, niin miksi ei hakisi myös kasvua jos se suinkin vain on realistisesti tehtävissä. Pahin tilanne lienee se, että joku toinen tekee samalla idealla kasvun ja poimii hedelmät.

Kasvu vaatii uhrauksia ja hyvää motivaatiota, mutta hyödytkin ovat kiistattomat – kunhan kasvun tekee harkitusti ja viisaasti. Samaa mieltä siitä, että viittaukset uusiin nokioihin ovat kokolailla hyödyttyömiä, koska kasvun pitää aina olla aidosti sisäsyntyistä, siis ideaan ja potentiaaliin pohjautuvaa, ei ulkokultaista kasvua kasvun vuoksi.

Kasvufoorumi 2010 päätilaisuus tarjosi oikein monipuolisen ja tasapainoisen aiheen käsittelyn: sopivasti kritiikkiä sekä lukuisten haasteiden käsittelyä.