Elokuun jäsentapahtumassa puitiin kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Bisnesenkelien huumorilla höystettyjen tarinoiden takaa löytyy kokeneita yrittäjiä, jotka näkevät toimintansa puhtaasti ammattina. Kokemuksen kartuessa taito kasvaa tässäkin lajissa, ja kasvuyrittäjiltä vaadittavat asiat kristallisoituvat. Toisaalta enkelit puhuvat mieluiten yhteistyöstä ja yhteisistä tavoitteista yritysten kanssa – siinä lienee koko toiminnan suola.
Bisnesenkeleiden alkuvaiheen rahoitus vaihtelee useimmiten 25 000 – 200 000 euron välillä. Selväksi kävi, että ainakin paneelin enkelit - Moaffak Ahmed (Veturi), Ari Korhonen, Markku Toivonen ja Hannu Vaajoensuu – tekevät työtään näkemyksellä, kokemuksella ja antaumuksella, josta tuore yrittäjä voi hyötyä suuresti. Sparraaminen onkin vähintään yhtä arvokasta kuin käyttöön saatu raha: ratkaisevaa on, miten rahan käyttää, eikä ilmeisin vastaus aina ole oikea.
Tietoa jaossa – käytä sitä
Keith Bonici Veraventuresta painotti julkisen rahoituksen tiivistä ja hyvää yhteistyötä enkeleiden kanssa projekteihin tarvittavaan yksityiseen rahoitukseen liittyen. Kaikki osaaminen ja apu ovatkin tarpeen, sillä kuten Vesa Wallden Capmanista totesi, suomalaisten yritysten kansainvälistyminen on toisaalta kalliimpaa kuin monessa muussa maassa, koska omat markkinamme ovat niin pienet. Siksi kysytään myös enemmän aikaa, kärsivällisyyttä ja uskoa omaan asiaan. Ohjelmistoyrittäjien Rahoitusopas on yksi helppo lähde kasvuyritysten rahoitusmekanismeihin tutustumiseksi.
Bullshit free zone, hullunkiilto silmissä
Sarjayrittäjä Taneli Tikka maalasi lennokkaasti neljä konkreettista etappia kansainvälisen riskirahoituksen hakemisesta: Ensimmäisenä tulee tiivistelmän laatiminen. Asioiden täytyy tietenkin olla tarkoin mietittyjä, mutta se ei riitä, vaan yrittäjän tulee ymmärtää viestinnän lainalaisuuksia: tiivistelmän tulee olla ammattimaisin voimin (AD ja tekstintekemisen ammattilainen) laadittu houkutteleva esite. Toisena tulee talouslaskelma: hakijalla on oltava kristallinkirkkaana mielessä, mitä myydään ja kenelle, miten, missä ja koska. Kyseessä onkin pikemminkin näkemyksellinen paperi kuin peruslaskelma.
Kolmantena vaiheena päästään presentaatioon, slide deckiin. Asioiden tulee olla ojossa ja selkeitä – mutta taaskaan tämä ei riitä. Keskeistä on vakuuttava esiintyminen ja asiansa myyminen: Tikka kannustaa voimakkaasti yrittäjiä hankkimaan kokemusta ja valmennusta esimerkiksi argumentoinnista ja esiintymisestä. Neljäs, ja illan kommenttien perusteella vähiten tärkeä vaihe, on mahdollinen business plan: samat asiat tulevat esiin jo slide deckissa, ja vakuuttava keskustelu presentoimisen yhteydessä on ratkaiseva. Uuvuttavaan tekstimuotoon laadittua planiä ehtii harva lukea.
Ratkaisevimpia tekijöitä ovat kuitenkin yrittäjän innostus ja motivaatio. Myös totuudessa kannattaa pysyä; yrityksen heikot kohdat on tehty yhdessä korjaamista varten. Useammassakin puheenvuorossa todettiin, että rahoituspäätöksen tekijöille on ratkaisevan tärkeää, näkyykö yrittäjän silmissä aitoa hullunkiiltoa, eli intoa ja valmiutta panostaa asiaansa periaatteessa täysin järjetön määrä aikaa ja energiaa.
Tiimi on kaikki kaikessa
Illan puheenvuorojen ytimessä toistui jatkuvasti toinenkin teema – tiimi. Kävi harvinaisen selväksi, että yrittäjä, joka pyrkii tekemään kaiken yksin, ei ole vahvoilla rahoituksen saamiseksi. Yrityksessä täytyy olla tiimi, joka pystyy uskottavasti totetuttamaan loistavat suunnitelmat. Tiimin jäsenten osaaminen myös täydentää mieluiten toinen toistaan.
Jonkinlaista hullunkiiltoa näkyi tosin myös illan puhujien silmissä: emme nähneet yhtään esiintyjää, joka ei olisi ollut syvällisen innostunut aihepiiristä ohjelmistoyrittäjien rahoittaminen. Myös kaikki kontaktit luvattiin vapaaseen käyttöön. Nyt tarvitaan enää lisää kysyjiä!
Uusimmat kommentit