ESITYSLISTA VUOSIKOKOUKSEEN 2010
 
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,pöytäkirjantarkastajat
(2 kpl) ja ääntenlaskijat (2 kpl)
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Kokouksen työjärjestys
5. Toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvolliselle
7. Muut asiat
8. Kokouksen päättäminen

Ilmoittautuminen viimeistään 12.3.2010:

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=446638&chk=HBVR7JKP

Ilmoittaudu 5.3.2010 mennessä:

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=450370&chk=XEKKU8T7

 
IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehtoja käytetään laajasti yritysten ja yhteisöjen välisessä kotimaisessa tietotekniikka-alan tuotteiden ja palvelujen kaupassa sekä käyttöoikeuden luovutuksessa. Ensimmäiset vastaavankaltaiset sopimusehdot eli Tietojenkäsittelyalan sopimusehdot ATK 89 julkaistiin vuonna 1989. Nykyiset IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot on julkistettu joulukuussa 1999, ja niitä on viimeksi muutettu toukokuussa 2004.

IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehtojen oikeudenhaltijat ovat Keskuskauppakamari, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry, Teknologiateollisuus ry ja Tietotekniikan liitto ry. Sopimusehdot uudistetaan yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjät ry:n sekä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n ja Fondia Oy:n kanssa.

Alkuperäinen tiedote Kauppakamarin www-sivuilla.

Sanelun ja monopolistisen toiminnan kausi on ohi. Organisaatioiden on pakko verkostoitua pärjätäkseen, ja saman toimintamallin tulee näkyä organisaation sisällä.

Asiantuntevassa organisaatiossa on välttämättä monikertaisesti tietoa verraten muutamaan ylätason pomoon. Adam Smithiä mukaillakseni tämä näkymätön käsi täytyy päästää töihin, ja siihen täytyy saada sytytettyä palava into.

Valopäiden tiimin pitää saada ideoida esteettömästi: epäonnistumisia ei saa pelätä. Byrokratia pitää kyllä huolen siitä, että huonoimmat ideat karsiutuvat ennen kuin tulevat johtoryhmän ruodittaviksi. Valopäissä on tulevaisuutemme!

Jotta näin voitaisiin toimia, organisaation johdon täytyy tyytyä määrittelemään itselleen vain strateginen suunta. Juuri eriytetyn valopäiden porukan, joka sijaitsee hierarkiamielessa parin askeleen päässä toimitusjohtajasta, täytyy saada todelliset innovaatiot aikaan. Tähän se pääsee taistellen intohimoisesti parhaiden innovaatioiden puolesta. Tämän toiminnan kylkiäisenä strategia konkretisoituu – ja lineaarisesta logiikasta päästään sumeaan.

Tekniset innovaatiot ovat eilistä päivää

Pieni liioittelu sallittakoon. Kysymys on siitä, että teknisiä keksintöjä on jo tänään niin paljon, että niiden yksittäinen markkina-arvo on laskenut. Sen sijaan käytettävyyteen panostaminen kannattaa aina.

Ihmiset hakevat rutiineja, ja jokaisesta löytyy aina lapsi. ”Tämä punainen vehje on kiva, ja olen tottunut käyttämään sitä. Jos sinun vehkeessäsi on yksi parempi ominaisuus, se ei riitä siihen, että luopuisin vanhoista tavoistani. Minä pidän niistä, ne ovat minusta kivoja!” Tuotteisiin tarttuminen on tunnekysymys, täyttä irrationaalisuutta, mutta siitäpä minä en kuluttajana välitä – minulla on täysi lupa olla irrationaalinen.

Siksi arvoperustainen myynti on myös ohjelmistoalan nykyisyyttä.

Intohimoinen tiimi tuo tuloksen

Palataan ihmisiin. Kansanluonne on isompi juttu, mutta uskon vahvasti, että se on monen asian takana. Sääntöjä kumartavien suomalaisten kannattaisi ajatella asioita laajemmin. Meiltä puuttuu markkinoinnissa menestyksekkään Ruotsin hovinarrikulttuuri: pitäisi voida tehdä erilailla, erilaisuuden ei pitäisi olla sanktioitua. Kun ihmiset päästetään ideoimaan sata lasissa ilman pelkoja, tulokset ovat väistämättä mielenkiintoisia. Ja hauskaakin saa pitää - töissä! Kaiken huipuksi tällä asenteella on vahva taipumus tarttua työyhteisön sisällä.

Organisaation optimaalinen käyttöaste on 85 %. On selvää, että viimeistään liika kiire tappaa luovuuden. Tärkeintä on, että on visio. Vaikeaksihan asiat tekee vain se, että olemme liikkuvassa junassa, ja pitäisi osata arvioida etukäteen, missä se on kahden vuoden kuluttua. Toivottavasti täynnä intohimoisia matkustajia.

Jungner painotti mm. avoimen vuorovaikutuksen ja intohimon merkitystä.
Samalla hän arvosteli suomalaista kansanluonnetta innovaatioita
tukahduttavaksi: emme uskalla rikkoa sääntöjä, olemme kateellisia emmekä
salli epäonnistumista kuin juhlapuheissa.

Illan toisena puhujana oli yksi Gearshift Group:in perustajista, Jukka Kotovirta. Hän jatkoi Jungnerin linjoilla: "Innovoinnissa usein kyse siitä, että jokin asia tehdään eri tavalla. Se
usein kauhistuttaa." Molemmat illan puhujat myös totesivat, että useinkaan lopullista
markkina-asemaa ei valtaa innovaattorit, vaan ne, jotka varastavat ideat.
"Suomessakin voitaisiin ihan rehellisesti olla välillä perässähiihtäjiä", Kotovirta sanoi.

Lue liveraportti tilaisuudesta Qaikusta:
http://www.qaiku.com/channels/show/Ohjelmistoyrittajat/view/1df06a5ef9bdc1006a511dfa9d9f3d0b46b851b851b/

Rahoitusoppaasta yritykset saavat tietoa sopivan rahoitusmuodon valitsemiseksi. Rahoitusopas keskittyy erityisesti suomalaisiin julkisiin rahoituslähteisiin, pääomasijoittajiin, pankkeihin sekä enkelisijoittajiin, ja se sisältää tietoa alalla toimivista teollisista ja muista strategisista sijoittajista.

Rahoitusopas syntyi osana Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Teknologiateollisuuden Kasvufoorumi 09 -hanketta, joka tähtää ohjelmistoalan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tarjoamalla apua muun muassa rahoituksen selkeyttämisessä.  

Ohjelmistoalan kilpailukyvyn kehittämiseksi yritysten liiketoiminta ja rahoituspohja tulisi jo alun alkaen rakentaa siten, että tähtäin on kansainvälisessä kasvussa. Nykyinen rahoitusjärjestelmä on kuitenkin tältä osin paikoin tehoton: julkisten rahoittajien välillä on päällekkäisyyttä ja tukia kohdennetaan laajalle yritysjoukolle kansainvälisesti potentiaalisimpien yritysten sijaan.

- Yritysten kasvuun tarvitaan sekä pitkän että lyhyen aikavälin ratkaisuja. Järjestelmää koskevat suuremmat muutokset ovat pitkäkestoisia, mutta tarpeellisia. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota organisaatioiden väliseen yhteistyön ja kommunikaation tehostamiseen sekä erilaisten tukimekanismien tarkempaan kohdentamiseen, sanoo Ohjelmistoyrittäjien hallituksen jäsen ja oppaan toimittanut Mika Ahokas.

Konkreettinen työkalu selventää innovaatiojärjestelmän tarjontaa

Kansainvälisesti kilpailukykyisen julkisen innovaatiojärjestelmän tuki on Suomessa erityisesti yritystoiminnan alussa merkittävä. Kasvuyritysten – joista suurin osa on ohjelmistoalan yrityksiä – on kuitenkin hankala löytää hajanaisesta järjestelmästä oikeanlaisia tukimuotoja.

Rahoitusjärjestelmän monisäikeisyyteen kiinnitti huomiota myös Suomen innovaatio-järjestelmää koskenut professori Reinhilde Veugelersin kansainvälisen arviointiryhmän selvitys. Ryhmä esitti innovaatiojärjestelmään suuria muutoksia, jotka toteutuessaankin vievät aikaa. Kasvuyritykset tarvitsevat kuitenkin heti hyödynnettävät työkalut liiketoimintansa edistämiseksi. 

- Julkista innovaatiojärjestelmää koskeva keskustelu ja kehitystoimenpiteet ovat erittäin tervetulleita. Suomi on osallisena koko maailmaa koskettavassa taantumassa ja yrityskenttä tarvitsee välittömiä tähän aikaan ja paikkaan soveltuvia työkaluja yritysten kasvattamiseen ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Rahoitusopas on tästä yksi konkreettinen esimerkki, kertoo Mika Ahokas.

Ilmainen Ohjelmistoyritysten rahoitusopas on saatavilla nidottuna (ISBN 978-952-92-6491-9) sekä PDF-versiona (ISBN 978-952-92-6492-6): http://www.kasvufoorumi.fi

Lisätietoja

Ohjelmistoyrittäjät ry, hallituksen jäsen Mika Ahokas, puh. 040 583 7782, mika.ahokas@digium.fi

Viestintätoimisto Akvamariini Porter Novelli, puh. (09) 241 0072, pia.jannes@akvamariini.fi
--------------------------------------------------------------------------------
Ohjelmistoyrittäjät ry on sitoutumaton innovatiivisen, ammattitaitoisen, kasvuhakuisten ja yrittäjähenkisten ohjelmistoyritysten johdon yhteisö. Toiminnallaan yhdistys haluaa kannustaa ohjelmistoalan yrittäjyyteen, edistää alan tutkimusta ja koulutusta, nostaa alan profiilia ja näkyvyyttä julkisuudessa sekä kehittää jäsenyritystensä liiketoimintaa.

Vuonna 1989 perustetulla yhdistyksellä on lähes 400 alan keskeisintä johtajaa ja vaikuttajaa jäsenenään.

Ohjelmistoyrittäjien yhtenä keskeisenä tehtävänä on alan yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Yksi merkittävimmistä ja näkyvimmistä tätä tukevista projekteista on viime vuonna alkanut Kasvufoorumi-hanke. 

Yhdistys järjestää kuukausittain tilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita. Yhdistys valitsee vuosittain Vuoden ohjelmistoyrittäjän, joka omalla esimerkillään on edistänyt suomalaisen ohjelmistoteollisuuden kasvua ja innoittanut yrittäjähenkisyyteen.

• Mitä tarkoittaa innovatiivisuus organisaation rakentamisessa ja kehittämisessä, tai liiketoimintamallien kehitämisessä?
• Millaista innovatiivisuutta tarvitaan muuttuvassa maailmassa?
• Miten innovatiivisuus voi vaikuttaa ohjelmistoyrityksen ja koko Suomen menestykseen?

Meillä on ilo saada aihetta käsittelemään kaksi laaja-alaista puhujaa, YLE:n toimitusjohtaja Mikael Jungner ja yksi Gearshift Group:in perustajista, Jukka Kotovirta.

Uusia näkökulmia on luvassa, tätä et halua jättää väliin!

Aika:  21.1.2010  klo 18.00 - 21.30

Paikka: ROYAL at Crowne Plaza , Mannerheimintie 50, 00260 Helsinki

Päätämme illan verkostoitumiseen ja buffet tarjoiluun alkaen noin klo 19.30.

Ilmoittautuminen viimeistään alla olevasta linkistä 15.1.2010!

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=428787&chk=FFWJ7EC7

Vuosi 2009 on kääntymässä loppuunsa. Voimme tässä vaiheessa todeta, että vuosi on kohdellut alaamme onneksi vähemmän tylysti kuin monia muita. Yhdistyksellä on myös ollut jälleen hyvä vuosi; toimintamme on laajentunut ja jäsenmäärämme on kasvanut entisestään. Edustamme tällä hetkellä jo noin puolta Suomen ohjelmistoalasta, ja äänemme kuuluu selvästi paremmin kuin vielä pari vuotta sitten.

Vuodelle 2010 on taas uudet kujeet mielessä, palataan niihin heti alkuvuodesta. Nyt jo voin vinkata, että seuraava jäsentilaisuus 21.1.2010 kannattaa laittaa jo nyt kalenteriin, luvassa on mielenkiintoisia esiintyjiä..

Toivottavasti pääset viettämään rauhallista ja rentouttavaa lomaa, ja lataamaan paristoja ensi vuotta varten.

Toivotan sinulle yhdistyksen ja itseni puolesta Oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Jaakko Salminen
Toimitusjohtaja
Ohjelmistoyrittäjät ry

- Verovapaudella myös työllistävä ja verotuloja kerryttävä vaikutus

Nykyinen verojärjestelmä ja yhteiskunnan tukimuodot asettavat yritykset eriarvoiseen asemaan. Ohjelmistoyrittäjät ry esittää erilaisia verohelpotuksellisia ja yhteiskunnan järjestämiä keinoja kasvuyritysten tukemiseen. Verohelpotuksilla olisi lisäksi suuri työllisyyttä ja verotuloja kasvattava vaikutus.
 
Ohjelmistoyrittäjät ry esittää, että voittojensa avulla toimivien yrittäjäomisteisten kasvuyhtiöiden tulisi olla verovapaita, mikäli yrityksen tulos käytetään yrityksen kasvattamiseen. Sen lisäksi verojärjestelmän olisi syytä kannustaa yrityskokoa kasvattaviin yritysjärjestelyihin ja yhdistymisiin.
 
- Yritysverotus nykyisellään kohdistuu kaikkein voimakkaimmin yrittäjäomisteisiin yhtiöihin. Näiden yhtiöiden pääoma perustuu osaamiseen ja ne rahoittavat toimintansa omalla kassavirrallaan. Tuloverovapautus kannustaisi sellaisia omistajayrittäjiä, jotka osingon nostamisen sijaan jättävät voiton yhtiöön, kertoo Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jaakko Salminen.
 
Muutamassa maassa kasvuyrityksiä jo tuetaan verohelpotuksin: Irlanti ja Singapore ovat aloittaneet uusien yritysten tukemisen verohelpotuksin tänä vuonna ja Ranskassa käytäntö on ollut vuodesta 2004. Aihe on vahvasti esillä myös Isossa-Britanniassa ja EU:ssa.

 
Yritykset kasvuun julkisen tuen tehokkaalla kanavoinnilla

Tyypillinen kasvuyritys on 20-50 hengen yritys, joka ei ole vielä valmis listautumaan, vaan toimii pienen omistajajoukon ohjauksessa. Tämän kokoluokan yritysten on Salmisen mukaan hankala saada rahoitusta tukijärjestelmän rakenteen ja pääomasijoittajien toimintatavan vuoksi.
 
Ohjelmistoyrittäjien mielestä kasvuyritysten verohelpotus täydentäisi hyvin muuta valtion tukijärjestelmää, kuten esimerkiksi Tekesin kautta jaettavia tukia. Mikäli yritys siirtää saamiaan tukia seuraavalle tilivuodelle, joutuu se nykyisin maksamaan niistä veroja.
 
-  Nykyinen järjestelmä auttaa eniten niitä yrityksiä, jotka hakevat kasvua raskaan velkataakan avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi suurten  pääomasijoittajien tukemat yritykset, mutta aloittavat kasvuyritykset eivät tähän kykene, sanoo Salminen.

 
Nykyistä suurempi koko kansainvälistymisen edellytys

Ohjelmistoyrittäjien mukaan yhtenä nykyisenä ongelmana on suurten suomalaisten  pääomasijoittajien maltillisuus. Sijoittajat eivät yleensä halua panostaa korkeammalla riskillä toimiviin kasvuyrityksiin, ja usein moni suomalainen ohjelmistoalan yritys jää sijoittajien kohderyhmän ulkopuolelle. Ulkomaiset pääomasijoittajat eivät ole vastaavasti kiinnostuneita suomalaisista yrityksistä lähinnä niiden pienen koon vuoksi.
 
Ohjelmistoyrittäjät esittää jaettavaksi julkista tukea, jotta ulkomaiset pääomasijoittajat panostaisivat suuremmalla riskillä suomalaisiin yrityksiin.
 
- Ulkomaisen pääomasijoittajan rahastoon voitaisiin sijoittaa julkista pääomaa sillä edellytyksellä, että vastaava raha sijoitetaan takaisin suomalaisiin kasvuyrityksiin niiden kansainvälistämiseksi. Tällä tavoin Suomeen saataisiin nykyistä monipuolisemmat pääomasijoittajamarkkinat, Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Heikkonen kuvailee.
 
- Olemme vakuuttuneita, että tämän kaltaisilla verotus- ja rahoitusvaihtoehdoilla olisi työllistävä vaikutus, ja että yritysten nopeampi kasvu ja tuloverokertymä sekä työn arvonlisäverotus kompensoisi menetettyjä verotuloja, Heikkonen tiivistää.
 
Lisätiedot

Toimitusjohtaja Jaakko Salminen, puh. 040 761 3775
jaakko.salminen@ohjelmistoyrittajat.fi;  www.ohjelmistoyrittajat.fi
 
Hallituksen puheenjohtaja Matti Heikkonen, puh. 040 548 4487
matti.heikkonen@digium.fi
 
Viestintätoimisto Akvamariini Porter Novelli, 040-5038 571
Pia Jännes, pia.jannes@akvamariini.fi 

 

 

Lisätietoja:

Digium Oy

Suomalaisen työn liitto

Illan puhujat:

Mårten Mickos on suomalainen ohjelmistoalan yritysjohtaja ja hallitusammattilainen. Hän saavutti nimeä toimiessaan tammikuusta 2001 helmikuuhun 2008 tietokantayritys MySQL:n toimitusjohtajana. Helmikuussa 2008 Sun Microsystems osti yhtiön ja Mickos siirtyi Sunin tietokantaliiketoimintojen johtajaksi. Tässä toimessa Mickos oli maaliskuuhun 2009 asti, jolloin hän poistui yhtiöstä. Mickos toimii tällä hetkellä  vierailevana yrittäjänä Benchmark Capitalissa.

Interview with Mårten Mickos in BizDeans Talk - "Entrepreneur and ex-CEO of MySQL" (Nov 2009) >>
 

Pekka Koskinen on Vuoden ohjemistoyrittäjä, Snoobi Oy:m perustaja ja hallituksen  puheenjohtaja. Vuonna 2004 perustettu Snoobi Oy on kasvattanut voimakkaasti liikevaihtoaan ja henkilöstöään.Yritys valittiin 2008 Suomen nopeimmin kasvaneeksi teknologiayritykseksi.

Aika: 14.12.2009 klo 18:00 - 22:00

Paikka: Radisson  Blu Royal Hotel, Runeberginkatu 2, Helsinki

Ilmoittautuminen:
Pyydämme sitovia ilmoittautumisia viimeistään 8.12.2009 alla olevasta linkistä tai sähköpostillla tiedotussihteeri at ohjelmistoyrittajat dot fi.
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=411276&chk=XTCMMBFM

Gaalamenu
Kuohkeaa mustajuurikeittoa ja vuohenjuustokroketti
Amontilado Chardonnay sherry

Tomaatti-oliivikuorrutettua saksanhirvenfileetä, punaviinikastiketta ja manteliperunapyreetä
Amarone della Valpolicella Classico 2005

Mandariini-marenkileivos ja mandariinikastiketta
Brown Brothers Orange Muscat& Flora

Kahvi

Avec tilaisuus
Tilaisuus on tarkoitettu kaikkien jäsenten (varsinaiset, sivu ja kannatus) lisäksi myös puolisoille!

Smokki tai tumma puku kuuluu asiaan Ohjelmistoyrittäjien joulugaalan juhlatunnelmiin.

Lipun hinta on 100 euroa (sis.alv)  per henkilö, sisältäen tervetuliaismaljan, 3 ruokalajin gourmet illallisen ruokajuomineen, kahvin ja musiikkiohjelman.

Ilmoittautuminen
Pyydämme sitovia ilmoittautumisia (muistakaa kertoa tuletteko yksin vai avec) viimeistään 4.12.2009 alla olevasta linkistä tai tiedotussihteeri at ohjelmistoyrittajat dot fi.
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=411238&chk=MJG2756Y

Kerrottehan ilmoittautumisen yhteydessä myös mahdolliset erikoisruokavalionne.

Lämpimästi tervetuloa viettämään joulugaalaa Ohjelmistoyrittäjien kanssa!

Gaalaterveisin,

Ohjelmistoyrittäjät ry
Jaakko Salminen, toimitusjohtaja

Pitkän uran ICT-alalla tehnyt Risto Vehviläinen vertasi Ohjelmistoyrittäjien
jäsentilaisuudessa strategiaa päällystakkiin. "En ymmärrä strategiaa minkäänlaisen erillisenä juttuna, vaan se on päällystakki, joka pitää olla yrityksen johtajalla."

Strategiseen suunnitteluun liittyviä päätöksiä tehdään pienessä yrityksessä koko ajan. Vehviläinen piti tärkeänä, että strategiasta puhutaan ja keskutellaan jatkuvasti.

"Jo liikeidean määrittely on mitä suurimmissa määrin strategista suunnittelua. On myös tärkeää tietää, miksi yritys on perustettu. Ahneus on erittäin huono pohja, sillä toiminnan pitää perustua siihen, että halutaan rakentaa jotain positiivista synnyttävää."

"Talouskriisi on muuttanut yritysten strategisia prosesseja"

Samuli Skurnik, Helsingin kauppakorkeakoulun strategisen johtamisen dosentti ja mm. Suomen Suomen Strategisen Johtamisen Seuran (www.ssjs.fi) varapuheenjohtaja, esitteli SSJS:n Strategiabarometrin tuloksia.

Skurnik totesi, että talouskriisi on selvästi muuttanut yritysten strategisia prosesseja. Nyt vastaajien mukaan on viime vuotista tärkeämpää asiakastarpeiden ymmärrys, kilpailuympäristön ja asiakaskäyttäytymisen muutokset sekä organisaation bisnesajattelu.

"Johtajuutta nostettiin aiemmin esiin voimakkaasti", Skurnik totesi.
"Nyt johtajuuden merkitys on laskenut, joka herättää hieman kummastusta:
olisi voinut kuvitella, että huonompina aikoina johtajuutta kaivataan vielä lisää."

Aiemmin kaikki puhuivat läpinäkyvyydestä ja yhteiskunnallisesta vastuusta, mutta nyt se on laskenut. "On paljon yrityksiä, jotka ovat tehneet vastuullisusutytä muodin vuoksi eivätkä siksi, että se olisi ollut todellista pitkäntähtäimen toimintaa."

Lue koko raportti Qaikusta ja kommentoi:
http://www.qaiku.com/channels/show/Ohjelmistoyrittajat/view/1ded52559f2cfead52511debd58292dc8bb8bda8bda/

Mari Koistinen

Syksyn huipputilaisuus Joulugaala (avec-tilaisuus) lauantaina 12.12.2009  ja aina suosittu "My Way"- tilaisuus maanantaina 14.12.2009.

• Joulugaala 12.12. - lisätietoja tilaisuudesta >>
   
• My Way 14.12.- lisätietoja tilaisuudesta>>>

Kutsut lähtee kaikille jäsenille molempiin tilaisuuksiin viikolla 48 - tarkkaile sähköpostiasi!

Ilmoittaumiset tilaisuuksien omilta sivuilta! Tervetuloa!

Rahoitusopas keskittyy erityisesti suomalaisiin julkisiin rahoituslähteisiin, pääomasijoittajiin, pankkeihin, enkelisijoittajiin sekä sisältää tietoa alalla toimivista teollisista sijoittajista ja muista strategisista sijoittajista. Rahoitusopas kuvaa perustiedot eri rahoitusinstrumenteista ja antaa kuvan siitä mitkä rahoitusvaihtoehdot ovat yleisimmin käytettyjä yrityksen eri elinkaaren vaiheissa.

Rahoitusopas kokoaa yhteen konkreettisen näkymän yleisimmin käytetyistä rahoitusvaihtoehtoista ja listaa eri toimijoiden profiilit ja yhteystiedot nopeasti hyödynnettäväksi hakuteokseksi yrityksen rahoitusvaihtoehtoja valittaessa. Lisäksi rahoitusopas
konkretisoi eri rahoitusmuodot käsittäen yrityksen elinkaaren aina liikeideasta yrityksen kasvattamiseen kansainväliseksi liiketoiminnaksi.

Ohjelmistoyritysten rahoitusopas on toteutettu Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n yhteisessä Kasvufoorumi 09 -hankkeessa.
 

• OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  Mika Ahokas (Toim.)

Aika: 19.11. klo 18.00 - 21.30

Paikka: ROYAL at Crowne Plaza , Mannerheimintie 50, 00260 Helsinki

Päätämme illan verkostoitumiseen ja buffet tarjoiluun alkaen noin klo 19.30.

Ilmoittautuminen viimeistään 13.11.2009 alla olevasta linkistä
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=403262&chk=XKKAQTJQ

Lehdistöosumat:

• M&M, 23.10.2009
  http://www.marmai.fi/uutiset/article340288.ece?s=r&wtm=Markkinointi_Mainonta/-23102009
• Suomen Yirttäjöt , 23.10.2009
  http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/tiedote/?groupId=fefe50b4-2878-4e00-a3c3-a040462d6561&announcementId=33918a51-47b7-449a-a3d7-3648f1fe19fa
• Tietokone, 23.10.2009
  http://www.tietokone.fi/uutiset/snoobi_toi_perustajalleen_tunnustusta
• Digibusiness, 23.10.2009
  http://www.digibusiness.fi/portal/news/?id=25622&area=9
•  Kauppalehti, 23.10.2009
  http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20091001/12562866180900
•  Tietoviikko, 23.10.2009
  http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article340233.ece?s=r&wtm=tietoviikko/-23102009
• Sektori, 23.10.2009
  http://sektori.com/uutinen/pekka-koskinen-vuoden/9048/

Lehdistöosumat:

• Suomen yrittäjät
  http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/tiedote/?groupId=fefe50b4-2878-4e00-a3c3-a040462d6561&announcementId=db9b8906-6071-4d5b-bd42-8de0839e5480
  

ESITYSLISTA SYYSKOKOUKSEEN 2009

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat (2 kpl) ja
ääntenlaskijat (2 kpl)

3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Kokouksen työjärjestys
 
5. Hallituksen esitys seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi, talousarvio sekä
liittymis- ja jäsenmaksun suuruus

6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

7. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä

8. Valitaan Yhdistyksen edustajat ja ehdokkaat niiden yhteisöjen hallintoelimiin,
joissa Yhdistys on jäsenenä.

9. Muut asiat

10. Kokouksen päättäminen

Kokouksen jälkeen on buffet tarjoilu ja verkoistoituminen.

Ilmoittautuminen
Toivomme mahdollisimman runsaslukuista osanottoa, jotta uusi hallitus saa
jäsenkunnalta mahdollisimman hyvät eväät tulevalle toimintakaudelleen. Ja te
mahdollisimman hyvän ohjelman ja palvelun seuraavalle toimintakaudelle.
Sitovat ilmoittautumiset pyydämme 16.10.2009 mennessä alla olevasta linkistä tai
tiedotussihteeri (at) ohjelmistoyrittajat.fi.

Ilmoittautumislomake>>

Lämpimästi tervetuloa!

Matti Heikkonen, hallituksen puheenjohtaja
Ohjelmistoyrittäjät ry

Julkistuksen materiaalit:
http://www.magneetto.com/teknologiateollisuus/

Aika: 17.9.2009, klo 18.00 - 22.00

Paikka: Radisson Blu Royal Hotel, Runeberginkatu 2, Helsinki

Kutsut lähetetään jäsenistölle viikolla 36.

Sitovat ilmoittautumiset pyydetään alla olevasta linkistä, viimeistään 14.9.2009.

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=372765&chk=KTNY48G8

Illan esitykset: Tulossa!

Lue myös Qaiku-raportti ja kommentoi!
http://u.nu/9m633

IBM:n johtaja Mirva Antila kertoi miten IBM yhtenä maailman suurimmista ohjelmistotaloista näkee ohjelmistojen tarjoamisen palveluna asiakkaille. IBM on enenevissä määrin siirtymässä SaaS ja Cloud -pohjaiseen liiketoimintaan, josta esimerkkinä on Lotus Live ohjelmistopalvelu. Lotus ohjelmisto on perinteisen lisenssipohjaisen mallin sijaan saatavilla myös SaaSina. Monet isot ohjelmistotalot, jotka pelaavat platformi markkinoista, kuten IBM, ovat kiinnostuneita erityisesti IaaS ja PaaS palveluiden kehittämisestä ja tarjoamisesta. IBM:n kaltaiset ohjelmistotalot tarjoavat ratkaisuja ohjelmistoyrityksille, jotka kehittävät omia SaaS palveluita. Lisäksi tämä näkyy heidän omien yksittäisten tuotteiden ja tuoteperheiden osalta entistä enemmän palvelumalliin siirtymisenä.

Ohjelmistoyrittäjien hallituksen jäsen ja illan puheenjohtaja Mika Ahokas johdatti illan puhujat paneelikeskustelun muodossa pohtimaan miten SaaSia tulisi edistää sekä ohjelmistoalan että asiakastoimialojen näkökulmasta. Paneelin mukaan SaaS on yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä ilmiö. SaaS on ylivoimaisesti yksi nopeimmin kasvavista markkinoista ohjelmistomarkkinoista. USA:ssa SaaSin osuus kaikista ohjelmistoista on moninkertainen Suomeen ja muuhun Eurooppaan verrattuna. Kuitenkin kasvavissa määrin asiakasyritykset Euroopassa ja pohjoismaissa ovat siirtymässä ohjelmistojen hankkimiseen palveluina ja jatkossa suuntaus vain kiihtyy. Nykyinen taloudellinen tilanne osaltaan kiihdyttää tätä suuntausta SaaSin tuoman kustannustehokkuuden ja nopeiden läpimenoaikojen ansiosta. Asiakkaat hakevat ratkaisuja, joilla saavat joustavasti ja välittömästi tehokkuutta toimintaansa. Tässä suuntauksessa pitäisi myös Suomalaisyritysten olla vahvasti mukana, kehittämässä etulinjan SaaS palveluita kansainvälisille markkinoille.

Paneelin mukaan SaaS vaatii ohjelmistoyritykseltä merkittävän panostuksen koko tarjooman tuotteistamiseen teknologiasta myyntiin ja markkinointiin. Kun tämä tuotteistuspanostus on tehty, niin yrityksen toiminta on skaalattavissa kustannustehokkaasti ja joustavasti kansainväliseen mittakaavaan. SaaS-liiketoimintamallina luo kaiken kaikkiaan entistä paremmat kasvu- ja kansainvälistymisvalmiudet ohjelmistoyrityksille. Kun teknologinen skaalautuvuus on ratkaistu, niin tärkeimmäksi alueeksi jää myynnin ja markkinoinnin sekä asiakastuen kansainvälinen skaalautuvuus. Jatkuvat pitkäaikaiset asiakassuhteet luovat ohjelmistoyrityksille kasvavan paineen ohjelmistojen laadun, toimintavarmuuden ja käytettävyyden kehittämiseksi. Asiakasyrityksille tämä näkyy entistä parempina ja käytettävimpinä ohjelmistopalveluina. Niillä ohjelmistoyrityksillä on muita parempi mahdollisuus kasvaa kansainvälisesti merkittäviksi toimijoiksi, jotka pystyvät elämään asiakkaan hermolla sekä kehittämään palveluistaan käyttäjäystävällisiä ja joustavia.

Illan esitykset tulossa!
 

 

Keskuskauppakamari, Ohjelmistoyrittäjät ry, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry, Teknologiateollisuus ry ja Tietotekniikan liitto ry uudistavat IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot.

 Uudistamistyötä varten asetettu työryhmä on laatinut luonnokset uusiksi sopimusehdoiksi. Uusien ehtojen on tarkoitus korvata nykyiset IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot vuoden 2010 alkupuolella.

Luonnokset ovat saatavilla verkkosivulla:
http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/a/tietotekniikka-ala.html
Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat antaa lausunnon luonnoksista 4.9.2009 mennessä.

Syksyllä myös SaaS-palveluja koskevat ehdot

Osaksi uusia IT-alan sopimusehtoja on tarkoitus laatia myös verkon kautta toimitettavia palveluja (ASP, SaaS) koskevat ehdot. Niistä järjestetään erillinen lausuntokierros syksyn aikana.

IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehtoja käytetään laajasti yritysten ja yhteisöjen välisessä kotimaisessa tietotekniikka-alan tuotteiden ja palvelujen kaupassa sekä käyttöoikeuden luovutuksessa. Ensimmäiset vastaavankaltaiset sopimusehdot eli Tietojenkäsittelyalan sopimusehdot ATK 89 julkaistiin vuonna 1989. Nykyiset IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot on julkistettu joulukuussa 1999, ja niitä on viimeksi muutettu toukokuussa 2004.

IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehtojen oikeudenhaltijat ovat Keskuskauppakamari, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry, Teknologiateollisuus ry ja Tietotekniikan liitto ry. Sopimusehdot uudistetaan yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjät ry:n sekä Asianajotoimisto Bird & Bird Oy:n, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n ja Fondia Oy:n kanssa.

Lisätiedot:
Lakimies Jaakko Turunen, Keskuskauppakamari, puh. 040 552 7663

Ohjelmistoyrittäjät ry/Varapuheenjohtaja Seppo Takanen, puh. 050 581 0140

Paikka: Kansallissali, Aleksanterinkatu 44 A, 2.krs, Helsinki

18:00 Tilaisuuden avaus
Tero Sarkkinen, hallituksen jäsen, Ohjelmistoyrittäjät ry

18:10 - 18:30 "B2B ohjelmistomyyntitiimin rakentaminen, rekrytoiminen, kompensaatiomallit"
Markus Suomi, Flander Oy, toimitusjohtaja

18:30- 18:50 "Kansainvälisen B2B ohjelmistomyynnin rakentaminen"
Tomas Myntti, Konecranes, (ex Hantro/On2 technologies myyntijohtaja)

18:50 - 19:10 "Asiakkuusvetoinen kasvu – ostamisen helpottaminen ja suosittelun edistäminen"
Kari-Juhani Lehtonen, Suomen Myyntikonttori, seniorikonsultti/partneri

19:10 - 19:30 Kysymyksiä, keskustelua

n. 19:30 - 22:00 Buffet ja verkottuminen

Sitovati Ilmoittautumiset  toivomme 21.8 mennessä alla olevan linkin kautta, tai sähköpostitse  tilaisuudet@ohjelmistoyrittajat.fi. Tervetuloa!

Ilmoittautuminen

Juhannusta on jo vietetty ja helteet alkoivat sopivasti sen jälkeen, 
mutta monet meistä lienevät vielä työn touhussa. Oikein hyvää kesää 
joka tapauksessa, toivottavasti pääset vielä nauttimaan siitä lomallakin!

Ennen kuin karkaat kesälaitumille, varaa kaksi päivää kalenteristasi 
jäsentilaisuuksien lisäksi:

• Ke 9.9.09 pidetään Kasvufoorumi 09:n työryhmien yhteinen workshop tilaisuus, joka kestää koko päivän. Toivottavasti moni pääsee 
  paikalle, työryhmiinkin voi vielä ilmoittautua Ohjelmistoyrittäjien 
  sivuilla.
   
• Ti 10.11.09 pidetään Kasvufoorumi 09:n päätösseminaari, joka kestää 
  aamusta alkuiltapäivään. Olemme onnistuneet saamaan tähän tilaisuuteen 
  hyvin korkeatasoisia esiintyjiä, ja tilaisuudesta tulee edellisen 
  vuoden tilaisuuksien tapaan hyvin korkeatasoinen. Stay tuned.
  
  
  Parhain kesäterveisin,
  
  Jaakko Salminen
  Toimitusjohtaja
  Ohjelmistoyrittäjät ry

Ohjelmistoalan yrityksillä menee taantumasta huolimatta hyvin. Ohjelmistoyrittäjät ry:n keväällä tekemän kyselyn mukaan 47 % alan yrityksistä odottaa liikevaihtonsa ja 42 % ilmoittaa tuloksensa kasvavan kuluvan vuoden aikana. Kasvun myötä tarvitaan lisää henkilöstöä: 42 % arvioi rekrytoivansa vielä tänä vuonna.

Ohjelmistoala vaikuttaa keskeisesti Suomen taloudelliseen kasvuun ja sillä on runsaasti kasvupotentiaalia: ohjelmiston käyttäminen alalla kuin alalla on sääntö, eikä taantuma juurikaan vaikuta kasvavaan trendiin. Tilaa tuottavuutta lisääville innovaatioille riittää, ja kun ala kasvaa, se tarvitsee uusia työntekijöitä.

- Keskisuuret yrittäjähenkiset kasvuyritykset ovat joustavia ja pystyvät muuntautumaan nopeasti markkinoiden tarpeisiin. Valmiita tuotteita myyvät ohjelmistoalan yritykset ovat nyt etulyöntiasemassa: ne tarjoavat asiakkaan käyttöön työkalun, joka on heti käytössä ja jonka hyödyt on jo todennettu. Taantuman aikana on kysyntää ratkaisuille, jotka vähentävät kuluja, sanoo Ohjelmistoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Matti Heikkonen.  

Joka päivä uusi asiakas

Koko ohjelmistoala on keskellä suurta murrosta: ohjelmistot siirtyvät verkkoon ja niitä käytetään palveluna sen sijaan, että kaikki ostettaisiin itselle ja asennettaisiin omalle koneelle kuten ennen. Jotta toiminta olisi kannattavaa, ohjelmistot tulee suunnitella sopiviksi monille eri yrityksille. Tämän on oivaltanut muun muassa sähköisen taloushallinnon ohjelmistoja ja palveluja tuottava ProCountor, jonka kasvua taantuma on itse asiassa kiihdyttänyt. Yritys onkin saanut uuden asiakkaan joka päivä.

- Sellaiseen taloushallinnon kokonaisratkaisuun, jonka olemme kehittäneet, oli vielä kymmenen vuotta sitten vain suurimmilla yrityksillä varaa. Järjestelmä kattaa taloushallinnon huomattavasti laajemmin kuin perinteinen kirjanpito ja se vähentää selkeästi työtä. Se on käytettävissä internetin kautta kaikkialla ja se tuottaa automaattisesti aina ajantasaista tietoa esimerkiksi johtamisen työkaluksi. Hinnoittelumme perustuu käyttöön, joten myös mikroyrityksillä on varaa tällaiseen järjestelmään, kertoo menestyksen salaisuudesta Procountorin toimitusjohtaja Raimo Vaalasranta.  

Yritysten muutostarve kasvun alustana

Myös kävijäseuranta- ja web-analytiikkapalveluja tarjoavan Snoobi Oy:n kasvu jatkuu lamasta huolimatta ja on 30 prosentin tuntumassa. Snoobissakin on huomattu, ettei palveluiden tarve ole kadonnut mihinkään taantuman myötä. Monissa yrityksissä ymmärretään internet-markkinoinnin teho ja merkittävyys ja siihen panostetaan entistä enemmän juuri laman takia.  

- Monesti, kun yrityksissä menee hyvin, asiat jatkuvat entisellään. Mutta kun huonot ajat koittavat, täytyykin pohtia, mitä tehdään ja miksi niin tehdään. Huomataan, että muutokselle on tarve ja lähdetään hakemaan toimivampia ja tehokkaampia ratkaisuja, pohtii Snoobi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Koskinen.  

Ohjelmistoyrittäjät ry:n kyselyn tulokset julkistettiin keskiviikkona 17.6. Kysely lähetettiin noin 1200 ohjelmistoalan yritykseen ja siihen vastasi 141 yritystä. Kyselyn toteutusta rahoitti TE-keskus.
 

Lisätietoja

Puheenjohtaja Matti Heikkonen, puh. 040 548 4487, matti.heikkonen@digium.fi

Toimitusjohtaja Jaakko Salminen, puh 040 761 3775, jaakko.salminen@ohjelmistoyrittajat.fi

www.ohjelmistoyrittajat.fi

Linkkejä

Työ- ja elinkeinoministeriö: Ohjelmistoala ui vastavirtaan – joka neljäs yritys rekrytoimassa

http://www.tem.fi/?89508_m=95620&s=2468

Ohjelmistoyrittäjät ry on perustettu vuonna 1993 ja sillä on 350 jäsentä ohjelmistoalan kasvuyrityksistä. Yhdistyksen tehtävä on olla sitoutumaton innovatiivisten, ammattitaitoisten, kasvuhakuisten ja yrittäjähenkisten ohjelmistoyritysten johdon yhteisö ja ohjelmistoalan kehittäjä ja edunvalvoja. Toiminnan perustana on yhdistyksen hallituksen yrittäjätausta sekä jäsenistön vahva halu kehittää kasvavaa toimialaa.

Osaamisyhteisö on tarkoitettu asiantuntijoille, tuotepäälliköille, projektipäälliköille, kehittäjille, konsulteille ja tutkijoille, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan, verkostojaan sekä yrityksiään.

Perustamistilaisuus pidetään 10.6. klo 16-18.

Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta
http://www.ttlry.fi/yhdistykset/sytyke/osyt/bisosy/

Aika: 10.6.2009, klo 18:00

Paikka: Palace Gourmet, Eteläranta 10, 10. krs, Helsinki

OHJELMA

18:00 - 18:10 Tilaisuuden avaus

Mika Ahokas, hallituksen jäsen, Ohjelmistoyrittäjät ry

18:10 - 18:30 "SaaS kansainvälisenä ilmiönä"

Jukka Leinonen, Senior Vice President, TeliaSonera Oyj

18:30 - 18:50 "SaaS liiketoimintamalli-innovaatio, Case F-Secure"

Kimmo Alkio, toimitusjohtaja, F-Secure Oyj

18:50 - 19:10 "SaaS ohjelmistoyrityksen kasvun näkökulmasta, Case Digium"

Matti Heikkonen, toimitusjohtaja, Digium Oy 

19:10 - 20:00 "Paneelikeskustelu SaaS-liiketoimintamallista"

Paneelikeskustelussa mukana mm.

Jukka Leinonen, Senior Vice President, TeliaSonera Oyj

Kimmo Alkio, toimitusjohtaja, F-Secure Oyj

Matti Heikkonen, toimitusjohtaja, Digium Oy

Mirva Antila, Business Unit Executive, IBM

Paneelin puheenjohtajana toimii Mika Ahokas, hallituksen jäsen, Ohjelmistoyrittäjät ry

20:00 - 21:30 Buffet ja verkottuminen

Ilmoittautuminen:
Sitovat ilmoittautumiset pyydämme 3.6.2009 mennessä alla olevasta linkistä tai  tilaisuudet (at) ohjelmistoyrittajat.fi.

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=340084&chk=G22GDUAZ

Ulkoistamiseen lähdetään usein kustannushyödyt mielessä, mutta niiden ohella on otettava huomioon lukuisia asioita, todettiin Ohjelmistoyrittäjien jäsentilaisuudessa maanantaina 27. huhtikuuta.

Halvin ratkaisu ei tässäkään aina ole paras. Ulkoistamisen kannalta kannattaa kartoittaa muun muassa tuottajayrityksen osaaminen, kokemus ja joustavuus, kohdemaa ja sen sijainti sekä hyvien tekijöiden saaminen. Lähtökohtana ovat ulkoistamisen tavoitteet, joten jokainen ulkoistaminen on myös omanlaisensa.
 
Avoin, toimiva kommunikaatio ja tekemisen läpinäkyvyys korostuvat hyvään lopputulokseen pääsemisessä. Todellista luottamusta ei voida tehdä sopimuksilla, vaan se rakentuu vasta ajan myötä.

"Toimivaa ulkoistamista voi verrata jokeen: se kasvaa, on dynaaminen ja menee eteenpäin. Katse on suunnattava ylävirtaan, jotta tietää, mitä on tulossa, ja tästä tulevaisuudesta kannattaa kertoa myös kumppanille", pohti Endero Oy:n toimitusjohtaja Anthony Gyursanszky paneelikeskustelussa.

Koko tilaisuuden livemuistiinpanot Qaikussa:
http://www.qaiku.com/channels/show/Ohjelmistoyrittajat/view/1de333aff164584333a11dea35471f4fe502b152b15/

Mari Koistinen

Onko hyvä partnerisopimus ulkoistamisen pohja? Illan jäsentilaisuus tarjoaa mielenkiintoisia kokemuksia ja parhaita käytäntöjä ulkoistamisesta sekä  myös juridisen näkökulman ulkoistamiseen liittyvään problematiikkaan!

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Aika: 27.4.2009,  klo 18:00 - 22.00

Paikka: Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20, Helsinki

OHJELMA:

18:00 Tilaisuuden avaus

18:10 "Ohjelmistoteollisuuden ulkoistamisen trendejä":
Jyrki Härkki ja Hanna Marttinen-Deakins Finprolta

18:30 Paneeli
Moderaattori: Matti Kari, partneri, Aldea Oy

Panelistit:

• Pentti Heikkinen, Gateway Technolabs Finland (ent. TietoEnatorin toimitusjohtaja)
• Ekaterina Ignatieva, Astrosoft
• Anthony Gyursanszky, toimitusjohtaja, Endero Oy

19:30 Buffet ja verkottuminen

Sitovat ilmoittautumiset pyydämme 23.4.2009 mennessä alla olevasta linkistä tai tiedotussihteeri (at) ohjelmistoyrittajat.fi.

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=328174&chk=JPF5W7J3

Aika: 26.3.2009, klo 18:00

Paikka: Radisson SAS Royal, Runeberginkatu 2, Helsinki

OHJELMA

18:00 Tilaisuuden avaus
Tero Sarkkinen, hallituksen jäsen, Ohjelmistoyrittäjät ry

18:10 - 18:30 Presentaatio ohjelmistoalan rahoitusnäkymistä
Will Cardwell, toimitusjohtaja, Technopolis Ventures

18:30 - 19:30 Paneelikeskustelu, moderaattorina Jyrki Alkio,Talouselämä
Panelistit mm. Artturi Tarjanne, Nexit Ventures, Risto Setälä, Tekes ja  Jussi Harvela, Veturi Growth Partners

n. 19:30 - 22:00 Buffet ja verkottuminen

Sitovat ilmoittautumiset pyydämme 19.3.2009 mennessä alla olevasta linkistä tai tiedotussihteeri (at) ohjelmistoyrittajat.fi.

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=316290&chk=77J3EKHX

Tervetuloa!

Tero Sarkkinen, Hallituksen jäsen, jäsentilaisuusvastaava

Katso myös Taloussanomien artikkeli Sarasvuon puheenvuorosta.

Kuvassa: Jari Sarasvuo ja Matti Heikkonen, hallituksen puheenjohtaja.
Sarasvuo muistettiin nyrkkeilyhanskoilla Fight Club-liiketoiminnastaan.

Yhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Salminen kysyi jäseniltä mahdollisista rekrytointitarpeista  vuonna 2009 ja monien käsi nousi innokkaasti pystyyn. (kuvassa)

Vuosikokouksen virallisessa osuudessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen mukaiset asiat. Esitettiin yhdistyksen viime vuoden toiminta, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. Päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

Lataa toimintakertomus 2008 (pdf)

Tilaisuuden palaute:

• palaute tilaisuudesta vuosikokous 2009.pdf
• palaute tilaisuudesta vuosikokous 2009 avoimet 1.pdf
• palaute tilaisuudesta vuosikokous 2009  avoimet 2.pdf
• palaute tilaisuudesta vuosikokous 2009  avoimet 3.pdf

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteeri
 

ProCountor International Oy:n toimitusjohtaja Raimo Vaalasranta toimi illan isäntänä. Raimo kertoi meille mitä mittareita hän käyttää johtamisessaan ja kuinka hän saa tarvitsemansa tiedot ajasta ja paikasta riippumatta käyttöönsä hyödyntäen Procountorin omia sähköisen taloushallinnon palveluita. Raimo painotti erityisesti sitä, miten koko johtaminen tehostuu ja muuttuu menneen seurannasta tulevaisuuden faktapohjaiseen ennakointiin.

Talouspäällikkösi internetissä
Talouskonsultointi Mertaoja Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Mertaoja aloitti illan esitysten sarjan kertomalla ensin sähköisen taloushallinnon mahdollisuuksista verrattuna perinteiseen taloushallinnon hoitamiseen. Nykyaikainen, sähköinen taloushallinto mahdollistaa lähes reaaliaikaisen ja automatisoidun taloushallinnon hoidon; osto- ja myyntilaskut kirjautuvat oletustileille maksamisen ja lähettämisen yhteydessä, jolloin kirjanpitäjän rooliksi tulee lähinnä konsultoiva tiliöinnin oikeellisuuden tarkistaminen tositteiden tallennuksen sijasta. Näin säästyy huomattavasti aikaa (lue: poistuu turhaa työtä) ja huomio voidaan kiinnittää oleelliseen eli rahan riittävyyden ja johtamisen mittareiden seurantaan.

Kirjanpitäjän ja tilitoimiston rooli muuttuu mekaanisesta tallentajasta ja veroilmoituksen tekijästä nopeasti kohti konsultoivaa, aktiivista vuokratalouspäällikköä. Muutos asettaa suuria vaatimuksia alan ammattilaisille ja ohjaa kohti aktiivista asiakaspalvelua; joka lienee varsinkin asiakkaitten toivomaa kehitystä. Sähköinen taloushallinto muuttaa myös toimialan rakenteita mahdollistamalla etätyön ja joustavan asiakaspalvelun.

Mertaoja painotti yritysjohtoa erityisesti miettimään 5 tärkeintä omaa toimintaansa sopivaa mittaria, joilla ohjata liiketoimintaansa ennakoivasti.

Lakimiehesi internetissä.
Toimitusjohtaja Timo Lappi, Fondia Oy, piti esityksen ennakoivasta otteesta lakiasioiden hoitamiseen. Lapin mukaan yrityslakimiehet ovat viime vuosina siirtyneet yrityksissä yhä lähemmäs lii-ketoimintaa. Puhtaasti juridisten asioiden sijaan lakimiehet nykyisin keskit-tyvät kokonaisvaltaisemmin riskienhallintaan.

Sen sijaan, että lakimies kutsuttaisiin hätiin vasta, kun riskit ovat jo reali-soituneet, lakimiehen tulisi jatkuvasti seurata yhtiön liiketoimintaa ja pyr-kiä estämään riskien syntyminen. Hyvä lakimies on luova neuvottelija, ko-kenut projektinvetäjä, ja yritysjohdon ”consigliere”, joka toiminnallaan pyrkii aktiivisesti ohjaamaan yritystä ja omalta osaltaan toteuttamaan yri-tyksen strategiaa. Toiminnan päämääränä tulee aina olla yrityksen kasvun ja tuloksen tukeminen, mikä myös auttaa yrityksen valuaation kasvattami-sessa mahdollisia tulevia rahoituskierroksia tai exitiä varten.

Lisäksi Lappi esitteli Fondian kehittämän uudenlaisen lakiosastopalvelun yrityksen lakiasioiden ja sopimuksien luotettavaan hoitamiseen. Palveluun sisältyy FondiaToolkit-järjestelmä, joka sisältää paljon juridista tietoa ja asiakirjoja, ja johon lisäksi skannataan yrityksen sopimusmateriaali. Näin tarvittava juridinen tieto ja yrityksen sopimukset ovat aina löydettävissä samasta paikasta ja järjestelmä muodostaa pohjan yrityksen sopimushal-linnolle mm. muistuttaen sopimusten määräpäivistä ja tarvittavista toi-menpiteistä. Lisäksi palveluun kuuluvat myös yritykselle nimetyt Fondian lakimiehet, jotka ovat jatkuvasti yrityksen käytettävissä. Tämä mahdollistaa yritykselle oman lakimiehen hyödyt ilman oman lakimiehen palkkaamista.

Henkilöstöpäällikkösi internetissä.
Marjo Kaipainen, SAIMA Soft & People Oy:n toimitusjohtaja, kertoi kuinka yhdistämällä innovatiivinen rekrytoinnin ja resurssisuunnittelun ohjelmisto sitä tukeviin henkilöstöpalveluihin, organisaatio voi tehostaa sekä rekrytointiaan että resurssihallintaansa. SAIMAn ohjelmisto auttaa sekä vakituisen henkilöstön rekrytoinnissa että esimerkiksi työvoiman kutsumisessa joustavasti hoitamaan vaihtuvia työvuoroja. SAIMAn asiakkaat voivat ostaa suuren osan rekrytointiprosessistaan palveluna, samoin vuokrata työvoimaa tarpeen mukaan.

Illan esitykset:

Lauri Mertaoja (tulossa)

Timo Lappi (tulossa)

Vuosikokouksen yhteydessä Ohjelmistoyrittäjillä on ilo tarjota jäsenilleen
vuoden kohokohtana Trainers' Housen toimitusjohtajan Jari Sarasvuon luento erittäin ajankohtaisesta aiheesta.

Aika: 26.2.2009,  klo 17:15
Paikka: Palace Gourmet, Eteläranta 10 (10. kerros), Helsinki

Luennon jälkeen pidetään yhdistyksen virallinen vuosikokous jossa
käsitellään yhdistyksen sääntöjen mukaiset asiat. Esitetään yhdistyksen viime vuoden toiminta ja rahojen käyttö. Huomioikaa, että  sivujäsenellä, joka edustaa vuosikokouksessa varsinaista jäsentä, pitää olla valtakirja. Sivujäsenillä ei ole kokouksessa äänioikeutta. Vuosikokouksen materiaali tulee etukäteen nähtäviksi verkkosivuillemme viikkoa ennen kokousta.

Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittaudu pian. Pyrimme takaamaan paikan
kaikille jäsenille sekä lisäksi rajoitetulle määrälle jäsenyydestä
kiinnostuneiden yritysten edustajille. Ilmoittaudu mukaan sekä ilmoita myös
kenet haluaisit tuoda mukanasi!

ESITYSLISTA VUOSIKOKOUKSEEN 2009

Aika: 26.2.2008, klo 18:30 - 19:30
 
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,pöytäkirjantarkastajat
(2 kpl) ja ääntenlaskijat (2 kpl)
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Kokouksen työjärjestys
5. Toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvolliselle
7. Muut asiat
8. Kokouksen päättäminen

Ilmoittautuminen:
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=301051&chk=5MP6FDAV

Tervetuloa!

Tero Sarkkinen
Ohjelmistoyrittäjät Ry, Hallituksen jäsen, jäsentilaisuusvastaava

Käytettävyys
• teollisuuden käyttöön suunnitellut käyttöliittymät
• prosessien tai tuotteen statustiedon visualisointi
• ihminen osana järjestelmää
• muut aiheeseen liittyvät osaamisalueet/teknologiat

Tunnistaminen, jäljittäminen
• RFID
• langattomat anturiverkot
• konenäkö, 3D konenäkö
• navigointi, sisätilanavigointi
• muut aiheeseen liittyvät osaamisalueet/teknologiat

Simulointi, säädöt
• simulointi
• simulaattorit
• säätömallit
• epäsuorat mittaukset + säädöt
• RAM-simulointi
• Virtual FAT
• muut aiheeseen liittyvät osaamisalueet/teknologiat

Etämonitorointi, etädiagnostiikka
• ennakoiva huolto
• muut aiheeseen liittyvät osaamisalueet/teknologiat

Energia
• energiatalous
• alhainen virrankulutus
• energiatehokkuus
• energian kerääminen ympäristöstä
• muut aiheeseen liittyvät osaamisalueet/teknologiat

Niitä ohjelmistoyrityksiä, joilla on annettavaa näiden teemojen alueilla, ja haluavat tuoda osaamistaan teollisuusyritysten tietoon, pyydetään kirjoittamaan n. ½
A4:n pituiset kuvaukset osaamisestaan ja mahdollisista referensseistään ja toimittamaan ne allekirjoittaneelle perjantaihin 9.1.2009 mennessä. Teollisuusyritysten tarpeisiin sopivimmat ohjelmistoyritykset kutsutaan työpajoihin.

Lisätiedot:
Christian Carlsson
Teknologiateollisuus ry
Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki
040-596 4494, christian.carlsson (at) cetedev dot fi
http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/ryhmat-ja-yhdistykset/innovaatiokumppanuus-1133.html

Matti Heikkonen
Hallituksen puheenjohtaja

Tule kuulemaan

• kuinka voit saada kaikki yrityksesi sopimukset nettiin, ja samasta paikasta ylei-simmät sopimusmallit ja asiaan liittyvät lakipalvelut,
• miten rekrytointi, työpaikkailmoitusten luonti ja julkaisut, työvuorosuunnittelu ja henkilöstöpalvelut hoituvat palveluna sekä
• mitä hyödyt sähköisestä taloudenpidosta ja kuinka osaava talouspäällikkö auttaa tavoitteittesi toteutumisessa.

Huippuasiantuntijanne internetissä - palveluksessanne milloin ja missä haluatte - mutta vain tarpeen mukaan!

Aika: 22.1.2009, klo 18.00

Paikka: Royal at Crowne Plaza, Mannerheimintie 50, Helsinki

OHJELMA

18:00 - 18:15 Illan avaus
Raimo Vaalasranta, Toimitusjohtaja, Procountor International Oy

18:15 - 18:40 ”Talouspäällikkösi internetissä”
Lauri Mertaoja, Talouskonsultointi Mertaoja Oy

18:40 - 19:05 ”Lakimiehesi internetissä”
Timo Lappi, Toimitusjohtaja, Fondia Oy

19:05 - 19:35 ”Henkilöstöpäällikkösi internetissä”
Marjo Kaipainen, Toimitusjohtaja, Saima Soft & People Oy

19:35 - 19:45 Kysymyksiä, keskustelua

19:45 - 22:00 Buffet ja networking

Ilmoittautuminen viimeistään 16.1.2009 alla olevasta linkistä tai tiedotussihteeri (at) ohjelmistoyrittajat (dot) fi.

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=287871&chk=TAKXSPU8

Esa Mäkeläinen, hallituksen jäsen, jäsentilaisuuksista vastaava
Ohjelmistoyrittäjät ry
 

Ohjelmistoalan puolestapuhuja Ohjelmistoyrittäjät ry vahvistaa resurssejaan palkkaamalla toimitusjohtajan. Yhdistyksen tavoitteena on nostaa ohjelmistoala taantuman jälkeisen talouskasvun veturiksi.

Ohjelmistoyrittäjät ry on kehittynyt nopeasti ja sitä kehitetään edelleen uuden tehtävän avulla. Kokopäivätoimisella toimitusjohtajalla halutaan lisätä yhdistyksen näkyvyyttä ja painoarvoa. Paikalle nousee yhdistyksen hallituksen jäsen, Ravensoftin toimitusjohtajana tähän asti toimineen Jaakko Salminen.

Salmisella on pitkä kokemus alalta: hänen edeltäviä pestejään ovat olleet ohjelmistotuotteiden kehityspalveluita tuottavan Ravensoftin lisäksi varatoimitusjohtajuus Anilinker Oy:llä (nykyisin Liaison Technologies) sekä pitkä ura Sun Microsystemsillä, muun muassa kansainvälisen projektiorganisaation johdossa Saksassa ja USA:ssa.

Ohjelmistoyrittäjien toiminta tähtää alan toimintaedellytysten kohentamiseen. Salminen mainitsee agendalla olevan muun muassa kasvuyritysten verouudistuksen valmistelun, yrittäjyysopintojen mukaan saamisen peruskouluun ja toisen asteen oppilaitoksiin sekä ohjelmistoalan tarpeiden huomioon ottaminen Aalto-yliopistossa. Työtä jatketaan Microsoftin kanssa käynnistetyn Kasvufoorumi 08 - hankkeen pohjalta. Myös muut monivuotiset kehitysohjelmat, kuten kasvu- ja kansainvälistymisklinikka, jatkuvat.
Ohjelmistoalan yrityksissä ei olla Salmisen mukaan vaivuttu synkkyyteen. Vaikka taantuma koskettaa niitäkin, näyttää tulevaisuus hyvältä. Ohjelmistoteollisuus kasvaa talouden taantumasta huolimatta; hitaammin kuin viime vuonna, mutta nopeammin kuin talous keskimäärin.

- Taantuman ennustetaan vaikuttavan ohjelmistoalaan hitaammin ja vaimeammin kuin muuhun IT - markkinaan. Ohjelmistoalan investointeja ei laiteta jäihin heti, koska ne ovat tärkeä osa yrityksen kilpailukykyä ja säästöjä. Jos taantuman elpyminen alkaa Euroopasta, kuten joillain tahoilla on arvioitu, olemme myös ensimmäisten joukosta siitä palautumassa, Salminen sanoo.

Ohjelmistoala onkin lyhyessä ajassa kehittynyt oheis- ja tukitoiminnoista kilpailuedun kannalta strategiseksi toiminnoksi. Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikka-alasta vastaava johtaja Jukka Viitasaari arvioi tietotekniikka-alan parantaneen 2000-luvun alkupuoliskolla suomalaisen työn tuottavuutta lähes prosentilla. 

– Se on enemmän kuin koko muu teollisuus yhteensä sähköteknistä teollisuutta lukuun ottamatta. Työvoiman vähentyessä ja etenkin nyt, taantuman kynnyksellä, työn tuottavuuden merkitys korostuu entisestään, Viitasaari sanoo.

Ohjelmistoyrittäjien hallituksen kokoonpanoa vahvistettiin myös Futuremarkin toimitusjohtajalla Tero Sarkkisella. Sarkkinen näkee yhdistyksen tärkeänä vaikuttajana omalla alallaan.

– Palattuani 7 vuoden komennukselta Piilaaksosta huomasin Ohjelmistoyrittäjät järjestöksi joka oikeasti edesauttaa koko alaa sekä sillä toimivia yrityksiä. Olen iloinen voidessani jakaa kokemuksiani alan kehittämiseksi, Sarkkinen sanoo.

Lisätietoja:
Ohjelmistoyrittäjät ry,
toimitusjohtaja Jaakko Salminen, puh. +358 40 7613 775
hallituksen puheenjohtaja Matti Heikkonen, puh. +358 40 5484487

Ohjelmistoyrittäjät ry on ohjelmistoyritysten johdon yhteisö, jonka tehtävänä kehittää ohjelmistotoimialaa ja toimia sen edunvalvojana. Yhdistyksen jäsenenä on yli 300 alan keskeistä johtajaa ja vaikuttajaa.

Ohjelmistoyrittäjien hallituksen kokoonpano vuonna 2009:
Matti Heikkonen, Digium (puheenjohtaja)
Seppo Takanen, CodeBakers
Mika Ahokas, ScaleWise
Antti Pietilä, VBS Net
Jarmo Kalliola, ProfICT
Jyrki Kontio, R&D-Ware
Jari Mielonen, SSH
Esa Mäkeläinen, Valuatum
Sara Henriksson, Really
Tero Sarkkinen, Futuremark

18:00 - 18:05 Illan avaus
Matti Heikkonen, hallituksen puheenjohtaja

18:05 - 18:35 ”Efecte – kasvun haasteita ja oppeja matkan varrella”
Kristian Jaakkola,  toimitusjohtaja, Efecte   
 
18:35 - 19:05 "Mietteitä matkan varrelta"
Risto Siilasmaa,  hallituksen puheenjohtaja, F-Secure

19:05 - 19:35 “Ostaja on, mutta ei myyjää”, Qentinelin kasvutarina
Marjo Sjöberg, markkinointijohtaja ja yksi yhtiön perustajista, Qentinel

19:35 - 19:45 Kysymyksiä, keskustelua

19:45 - 22:00 Buffet ja networking

Ilmoittautuminen viimeistään 27.11.2008 alla olevasta linkistä tai tiedotussihteeri (at) ohjelmistoyrittajat (dot) fi.

Tervetuloa!

Esa Mäkeläinen, hallituksen jäsen, jäsentilaiuuksista vastaava
Ohjelmistoyrittäjät ry

Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksessa istuva ja kasvuyritysproblematiikasta myös väitöskirjaa vääntävä Ahokas tunnustaa, että yrittäjyyden nykyinen myötätuuli on askel oikeaan suuntaan.

Ahokas puhuu mukavuusalueesta, jonne päästyään yrittäjän riskinotto- ja kasvuhalut hyytyvät nopeasti.

”Kun oma elintaso alkaa olla tyydyttävä, ei välttämättä halutakaan muuta. Uusi kasvu vaatisi taas 12-tuntisia työpäiviä.”

Ahokkaan mielestä ongelma katoaa vain pitkäjänteisellä asennekasvatuksella. Koulutusjärjestelmämme tuottaa hyviä ammattijohtajia, ei kasvuyrittäjiä.

”Liian moni lahjakkuus päätyy lopulta turvalliseen suuryritykseen. Idols-tähti saa menestyä ja rikastua. Kasvuyrittäjä on edelleen kateuden kohde.”

Eniten tukea bisnekselle, joka pyörii
Remontoitavaa löytyy myös verotuksesta ja yritystukien jakoperusteista. Aloittavien yritysten ylenpalttisen paapomisen sijaan painopiste pitäisi siirtää kasvuun ja kansainvälistymiseen.

”On aika järjetöntä, että tukea löytyy parhaiten, jos tekee jo valmiiksi pientä tappiota. Suurimmat tuet pitää päinvastoin kohdistaa niille yrityksille, joiden bisnes pyörii hyvin ja joilla on selkeitä kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia.”

”Liian moni lahjakkuus päätyy lopulta turvalliselle uralle suuryritykseen.”Rohkeudesta, riskinotosta ja uusista työpaikoista kuuluu hänestä saada palkinto yritysverotuksenkin kautta.

Kipakasti kasvavia gaselliyrityksiä, jotka lihottavat joka vuosi liikevaihtoaan vähintään 50 prosenttia, on 250 000 suomalaisyrityksen joukossa alle 300. Se on aivan liian vähän.

”Yrityskentässämme on todella iso vääristymä. Alle 50 henkilön yrityksiä on lähes 99 prosenttia yrityskannasta. Tuottavuudelle tärkeä 50–250 henkilöä työllistävä kokoluokka on lähes olematon.

Edessä oleva suhdannejarrutus ei helpota solmujen avaamista.

Reipasta gasellitahtia kasvaneen Digiumin kehitysjohtaja on silti optimistinen.

”Monet perinteiset toimialat ovat vaikeuksissa. Ohjelmistopuolella on yhä paljon mahdollisuuksia”, Ahokas vakuuttaa.
 

Yhdistyksen syyskokous pidettiin  23.10.2008. Kokouksessa esitettiin yhdistyksen ensi vuoden toimintasuunnitelma ja valittiin yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2008.

Jäsenet valitsivat yksimielisesti Matti Heikkosen (Digium Oy) jatkamaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.

Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä:
Tero Sarkkinen, Futuremark Oy

Vanhoina jäseninä jatkavat hallituksessa:
Mika Ahokas (Scalewise Oy)
Sara Henriksson (Really Helsinki Oy)
Jarmo Kalliola, (ProfICT Oy)
Jyrki Kontio (R&D-Ware Oy)
Jari Mielonen (Sanako Oy)
Esa Mäkeläinen (Valuatum Oy)
Antti Pietilä (VBS Net Oy)
Jaakko Salminen (Ravensoft Oy)
Seppo Takanen (Codebakers Oy)

Hallituksen neuvonantajina jatkavat Irmeli Lamberg ja Kimmo Rasila.

Tilaisuudessa esiintyi myös Digia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Sivonen joka kertoi yrittäjätaipaleestaan ja sattumuksista sen varrelta.

 

Yhdistyksemme perinteinen joulugaala pidetään lauantaina 22.11.08.
Juhlimme tänäkin vuonna upealla Grand Casinolla, Show & Dinner -illallisen merkeissä. 6PackShow sisältää laulua, tanssia, tunnelmointia, teatteria, vaihtuvia asukokonaisuuksia ... and all that jazz! Show on täynnä energiaa tunnettujen kappaleiden tahdissa. Herkullinen illallinen shown kera tarjoiltuna muodostaa nautinnollisen kokonaisuuden!

Aika: 22.11.2008 klo 18:45

Paikka: Grand Casino,Mikonkatu 19, Helsinki

OHJELMA:
18:45 - 19:00 Sisäänkirjaantuminen Grand Casinolle, Mikonkatu 19, Helsinki 
19:00 - 19:30 Tervetuliaismalja Fennia baarissa ja pöytiin ohjaaminen
19:30 Show&Dinner alkaa
22:00 Esitys päättyy, vapaata seurustelua Casinolla

Tilaisuus on tarkoitettu kaikkien jäsenten (varsinaiset, sivu ja kannatus) lisäksi myös puolisoille!

Smokki tai tumma puku kuuluu asiaan Ohjelmistoyrittäjät ry:n joulugaalassa.

Lipun hinta on 95 euroa per henkilö, sisältäen sisäänpääsyn, esityksen, 3 ruokalajin gorumet illallisen (Hertta menu) ruokajuomineen ja tervetuliaismaljan.

Ilmoittautuminen:
Pyydämme sitovia ilmoittautumisia (muistakaa kertoa tuletteko yksin vai avec) viimeistään 7.11.2008 alla olevasta linkistä tai tiedotussihteeri at ohjelmistoyrittajat dot fi.

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=258588&chk=YCTWW3BP

Kerrottehan ilmoittautumisen yhteydessä myös mahdolliset erikoisruokavalionne!

Pyydämme huomoimaan, että Grand Casino tarkistaa sisääntulon yhteydessä kaikilta henkilöllisyyden – otattehan siis kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaan.

Lämpimästi tervetuloa viettämään joulugaalaa Ohjelmistoyrittäjien kanssa!

Gaalaterveisin,

Ohjelmistoyrittäjät ry
Matti Heikkonen, hallituksen puheenjohtaja

Vuosikokouksen virallisessa osuudessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen mukaiset asiat alla olevan esityslistan mukaisesti. Esitetään yhdistyksen ensi vuoden toimintasuunnitelma
ja valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2009. Tule vaikuttamaan!

Huomatkaa, että sivujäsenellä, joka edustaa vuosikokouksessa varsinaista jäsentä, pitää olla valtakirja. Sivujäsenillä ei ole kokouksessa äänioikeutta.

OHJELMA

18:00 - 18:05 Tilaisuuden avaus
Matti Heikkonen, Ohjelmistoyrittäjät ry hallituksen puheenjohtaja

18:05 - 18:55 Yhdistyksen syyskokous (esityslista alla)

19:00 - 19:40 "Vauhtia ja vaarallisia tilanteita jo vuodesta 1997 - Kokemuksia ja opetuksia Digian syntyhetkestä tähän päivään"
Pekka Sivonen, hallituksen puheenjohtaja, Digia Oyj

19:40 - 21:30 Buffet ja verkottuminen

ESITYSLISTA SYYSKOKOUKSEEN 2008

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat (2 kpl) ja ääntenlaskijat  (2 kpl)

3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Kokouksen työjärjestys

5. Hallituksen esitys seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi, talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus

6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

7. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä

8. Valitaan Yhdistyksen edustajat ja ehdokkaat niiden yhteisöjen hallintoelimiin, joissa Yhdistys on jäsenenä.

9. Sääntömuutos - Yhdistyksen toimitusjohtaja

10.Muut asiat

11. Kokouksen päättäminen

Toivomme mahdollisimman runsaslukuista osanottoa, jotta uusi hallitus saa jäsenkunnalta mahdollisimman hyvät eväät tulevalle toimintakaudelleen. Ja te mahdollisimman hyvän ohjelman ja palvelun seuraavalle toimintakaudelle. Sitovat  ilmoittautumiset pyydämme 17.10.2008 mennessä alla olevasta llinkistä tai tiedotussihteeri (at) ohjelmistoyrittajat.fi.

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=249826&chk=PYRWQE38

Pentti Heikkinen,  TJ, Gateway TechnoLabs Finland Oy, jatkoi kertomalla kokemuksistaan suuyrityksen strategiatyöskentelyn näkökulmasta ja niistä tekijöistä joita pieni yritys voi oppia suuryrityksiltä. Keskeisimmät kasvustrategiavaihtoehdot ovat orgaaninen kasvu, yrityskaupat ja erilaiset ulkoistustoimet. Lisäksi yrityksen liiketoimintalogiikka on keskeinen strateginen valinta. Palveluyhtiön ja tuoteyhtiön erot ovat selvät ja haasteet hyvin erilaiset. Pienen yrityksen tulisikin selkeästi valita suunta ja keskittyä joko palveluliiketoimintaan tai tuoteliiketoimintaan. Lisäksi Heikkinen kertoi, että kasvun rahoittaminen voidaan toteuttaa tulorahoituksella, pääomasijoituksilla, enkelirahoituksella tai pörssilistautumisella. Pienelle yritykselle sopivimmat vaihtoehdot ovat tulorahoitus, enkelirahoitus ja tarvittaessa pääomasijoitukset. Pörssilistautuminen ja kvartaalitalouden ohjaus sen sijaan ovat haasteellista sekä paljon aikaa vievää.

Stategisen johtamisen professori, TKK, Tomi Laamanen kertoi uutta tutkimustietoa suomalaisen ohjelmistoalan tilasta verrattuna kansainväliseen toimintaympäristöön. Suomessa on monta menestyksekästä ohjelmistoyritystä, mutta tästä huolimatta suurimmatkin ovat vasta 100 miljoonan euron kokoluokassa. Yhdysvalloissa sen sijaan on yli 250 kappaletta 100 miljoonan dollarin liikevaihtoluokassa olevaa yritystä. Lisäksi yhdysvaltain markkinalla on tapahtunut voimakasta konsolidoitumista ja yrityskauppoja. Yksi onnistuneimmista esimerkeistä on Microsoft, joka on vuosia tehnyt onnistuneesti yrityskauppoja ja monistanut laajentumisstrategiaansa segmentti segmentiltä.
Kansainväliseen toimintaympäristöön verrattuna monet suomalaiset ohjelmistoyritykset ovat vielä suhteellisen pieniä globalisoituvaan ohjelmistoliiketoimintaan. Sekä suomessa että erityisesti kansainvälisesti tarkastellen suuremmiksi tulleet ovat hyödyntäneet tehokkaasti yritysostoja kasvaakseen. Yritysten läheisyys ja osaaminen ovat tärkeitä tekijöitä yritysostostrategian menestyksessä. Lisäksi mobiiliohjelmistoliiketoiminta ei ole vielä merkittävästi näkyvissä Yhdysvaltain ohjelmistoyrityksissä ja tämä on selvä mahdollisuus suomalaisille toimijoille mm. Nokian ja operaattoreiden läheisyyden vuoksi.

Jari Mielonen, Sanakon TJ ja Ohjelmistoyrittäjiät ry:n hallituksen jäsen, kertoi innostavasti kasvuyrityksen strategisesta johtamisesta sekä sen haasteista. Oleellista on löytää riittävä fokus liiketoiminnalle, asettaa pitkäaikaiset tavoitteet, löytää oikeat ihmiset ja resurssit sekä ymmärtää niin lyhyen aikavälin taktinen toimita kuin pidemmän aikavälin strateginen toiminta. Yritystoiminnan kasvua ei myöskään tarvitse tehdä kannattavuuden kustannuksella. Kasvuyritys voi samaan aikaan olla kannattava että erittäin nopean kasvun yhtiö. Kaikkein keskeisintä onnistuneessa kasvuyrityksen johtamisessa on kuitenkin strategian kommunikointi ja jalkauttaminen. Strategian jalkauttaminen ja rohkeus toteuttaa kaavailtu visio ja missio antavat mahdollisuuden päästä yrityksenä asetettuihin tavoitteisiin.

Lopuksi yhdistyksen hallituksen jäsen, Mika Ahokas, tiivisti illan annin yhteen neljän avainviestin muodossa. Kasvuyrityksen strategisessa johtamisessa tulee ymmärtää, että i) tärkein mittari onnistuneelle kasvustrategialle on yrityksen kasvu niin liikevaihdon, kannattavuuden kuin markkinaosuuden kasvuna, ii) kasvun tavoitteleminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja systemaattista panostusta valittuihin tavoitteisiin, joiden tulos näkyy vasta riittävän ajan kuluttua iii) pitkäjänteinen strategiatyön onnistuminen mitataan erityisesti strategian jalkauttamisen sekä tehokkaan organisaatiolle kommunikoinnin kautta, ja iv) pienen kasvuyrityksen ajasta yli 90% tulee käyttää operatiiviseen strategiatyön toteuttamiseen, johtamiseen ja jalkauttamiseen, mutta vain alle 10% itse strategiseen suunnitteluun. Onnistunut strateginen johtaminen on ennen kaikkea kovaa työtä ja strategian toimeenpanoa.

Tilaisuudessa julkistettiin myös Vuoden ohjelmistoyrittäjä, kunnia meni tällä kertaa Basware Oyj:n tiimille.  Lue lisää >>

Tilaisuuden esitykset:

• Hannu Vaajoensuu, "Hallituksen rooli kasvustrategian muodostamisessa" (pdf)
• Pentti Heikkinen,  "Suuryrityksen vs. pienen yrityksen strategiatyöskentely" (pdf)
• Jari Mielonen, "Kasvuyrityksen johtaminen" (pdf)
• Tom Laamanen "Ohjelmistoyrityksen strategiset kehityspolut"
  Toimitamme Laamasen esityksen pyynnöstä sähköpostitse.

Tilaisuuden palaute:
Tilaisuuden palaute oli erinomainen ja jäsenet kehuivat esittäjiä ja esityksiä jopa tämän vuoden parhaaksi tapahtumaksi!
Yhteenveto tulossa.

Benita Helistö, tiedotussihteeri
Ohjelmistoyrittäjät ry

Toista kerta toteutettavalla Software Succes Stories 2008 -rekrytointiohjelmalla pyritään entistä suurempaan määrään tyytyväisiä työnantajia ja onnellisia uusia työtekijöitä. Ohjelmassa on nyt mukana 18 yritystä, ja työtehtäviä on tarjolla teknisestä kaupalliseen, kaikkiaan kuuden toimenkuvan verran. Ohjelmalla tehdään tunnetuksi suomalaisia ohjelmistoalan kasvuyrityksiä, jotka ovat sitoutuneet jatkuvaan työntekijöidensä osaamisen kehittämiseen. Yritykset ovat yhteistuumin kustantaneet ohjelman markkinointibudjetin.

Työnhakija tarvitsee tietoa yrityksistä ja toimialasta, jolle on suuntautumassa. Alan tunnetuimmat yritykset onnistuvat houkutteleman työnhakijoita hyvin markkinoidulla brändillään.  Pienemmissä ja keskisuurissa yrityksissäkin olisi hyvät etenemismahdollisuudet ja haasteellisia työtehtäviä aivan alan kehityksen etulinjassa. Niihin eivät hakijat kuitenkaan helposti löydä.

– Kasvuyrityksessä on usein tarjolla töitä aivan uusimpien tekniikoiden tai liiketoimintamallien parissa, sanoo Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Heikkonen.  – Mutta niissä tarvitaan kipeästi myös kaupallista myynnin ja markkinoinnin osaamista.  

Ohjelmistoalan kasvuyrityksissä on usein käytössä uusimmat teknologiat. Siksi uusien ihmisten työllistäminen, niin vastavalmistuneiden kuin pitkään alalla olleiden, vaatii tavallista enemmän osaamisen päivittämistä. Monessa kasvuyrityksessä onkin käytännöksi muodostunut  teknologioita ja prosessimalleja koskeva perehdytys. Software Succes Stories 2008- ohjelmassa mukana olevat kasvuyritykset sitoutuvat osaamisen kehittämiseen nyt ja jatkossa.  

Rekrytointiohjelman ensimmäisellä kierroksella mukana oli Frends Technology Oy. Yritys joutuu kouluttamaan kaikki rekrytoidut työsuhteen alussa, koska ammattilaisia ei markkinoilta löydy. Frends Technology on vuoden sisällä rekrytoinut 16 uutta henkilöä. Toimitusjohtaja Aino Maija Fagerlund kertoo, että tärkeintä oli oikeanlaisten hakijoiden houkutteleminen ja löytäminen.  

– Etsimme ihmisiä, jotka haluavat kehittyä maailman parhaaksi prosessi-integraatiossa. Viimeksi haimme tuotekehitykseen henkilöä, jolla on kokemusta liiketoimintakriittisten tuotteiden kehityksestä. Ohjelman avulla saimme juuri oikeanlaisia hakijoita, Fagerlund sanoo.

Software Success Stories 2008 –ohjelma toteutetaan jo toistamiseen vuoden 2008 aikana. Ohjelmasta vastaavat Ohjelmistoyrittäjät ry yhteistyössä ict-alan rekrytointiasiantuntijan Saranen Consultingin ja valmennuksesta vastaavan FC Sovelton kanssa. Hakuaika jatkuu lokakuun 19. päivään asti.  

Ensimmäistä kerta keväällä 2008 toteutetun Software Success Stories 2008 rekrytointiohjelman tavoitteena oli tuoda esiin tuntemattomia kasvuyrityksiä, jotka houkuttelivat työvoimaa pitkäjänteisellä ja monipuolisella koulutuksella.  Ensimmäisellä kierroksella rekrytoitiin ohjelmistokehittäjiä ja projektipäälliköitä yhteentoista ohjelmistoyritykseen. Hakemuksia saatiin kaiken kaikkiaan 386. Ohjelmaan osallistuneet yritykset arvioivat myös tunnettuutensa työnhakijoiden keskuudessa kohonneen. Paremmasta tunnettuudesta kertoo muun muassa lisääntynyt työpaikkahakemusten virta.  

Lisätietoja:

Frends Technology, toimitusjohtaja Aino-Maija Fagerlund
Puh. (09) 41 300 300
aino-maija.fagerlund@frends.com

Software Succes Stories-2008 ohjelma:

Antti Pietilä, hallituksen jäsen, Ohjelmistoyrittäjät ry, puh. 050 500 2300

Janne Lindfors, Saranen Consulting, partner, puh. 050 530 3333

Software Success Stories 2008 -ohjelman kautta haetaan ihmisiä kuuteen eri työrooliin. Rekrytoivia yrityksiä on 18 kappaletta. Tarkemmat hakuohjeet ja lisätietoa yrityksistä ohjelman nettisivuilta: www.sss2008.fi/

- Tänä vuonna haluamme huomioida yksittäisen yrittäjän sijaan joukon, joka on yrittäjinä toiminut yrityksen menestymisen eteen, sanoo Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Heikkonen. – Yrittäjähengen lisäksi Baswarella on alusta alkaen ollut omaa aikaansa edellä olevat visiot palveluiden ja tuotteiden kehittämisestä, hän sanoo.

Ohjelmistoyrittäjien puheenjohtaja Matti Heikkonen luovuttaa Vuoden ohjelmistoyrittäjä palkinnon Basware Oyj:n hallituksen puheenjohtajalle Hannu Vaajoensuulle.

Baswaren tiimi jolle palkinto kohdistuu:
Kirsi Eräkangas
Sakari Perttunen
Antti Pöllänen
Ilkka Sihvo
Hannu Vaajoensuu

Nopea mutta hallittu kasvu

Baswaren menestyksekäs kasvu ja kansainvälistyminen ovat tapahtuneet sekä orgaanisesti että harkituin yrityskaupoin. Toimitusjohtaja Ilkka Sihvon mielestä tärkein etappi Baswaren 23-vuotisen historian aikana on ollut listautuminen Helsingin pörssiin vuonna 2000.

- Listautuminen oli kansainvälistymistä ajatellen välttämätön toimenpide. Se toi harppaukseen tarvittavan pääomainjektion, mutta antoi meille myös uskottavuutta. Onnistuimme listautumalla näyttämään isommalta kuin silloin olimmekaan, Sihvo sanoo.

- Kasvu oli silloin vauhdikasta. Kasvuprosenttimme ylsi listautumisvuonna sekä sen jälkeisinä kahtena vuonna (2000–2002) yli kuuteenkymmeneen prosenttiin, hän jatkaa.

Baswaren takana on viisi pitkään mukana ollutta omistajaperhettä, mutta nykyisin sen hallituksessa istuu jo yli puolet ulkopuolisia. Sihvo pitää perustajajäsenten vahvuutena heidän heterogeenisyyttään: ovat onnistunut synteesi erilaisia ihmisiä ja erilaista asiantuntemusta eri liiketoiminta-alueilta.

Baswaren liikevaihto oli viime vuonna 73 miljoonaa, josta yli puolet tulee ulkomailta. Tutkimusyhtiö Forrester, joka on nimennyt Baswaren laskuautomaatioratkaisujen markkinajohtajaksi maailmanlaajuisesti, arvioi laskuautomaatioratkaisujen markkinoiden kasvavan 26 prosentin vuosivauhdilla. Basware hakee sähköisen laskujenkäsittelyn ohjelmiston suhteen kasvua olemassa olevilta markkinoiltaan Euroopasta ja Yhdysvalloista. Myös Venäjän markkina on avautumassa, ja Basware perusti viime vuonna paikallistoimiston Moskovaan.

Lisätietoja:
Ilkka Sihvo, toimitusjohtaja, Basware Oy, puh. +358 40 5018 251Ohjelmistoyrittäjät ry, Matti Heikkonen, hallituksen puheenjohtaja, puh. +358 40 5484 487

Baswaren liikevaihto oli vuonna 2007 73 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 tavoitteena on 15–25 prosentin liikevaihdon kasvu. Vuonna 1985 perustetun yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sillä on seitsemän tytäryhtiötä Euroopassa ja yksi Yhdysvalloissa. Sen ohjelmistoilla on yli 650 000 käyttäjää yli 50 maassa.

Ohjelmistoyrittäjät ry on ohjelmistoyritysten johdon yhteisö, jonka tehtävänä kehittää ohjelmistotoimialaa ja toimia sen edunvalvojana. Yhdistyksen jäsenenä on noin 300 alan keskeistä johtajaa ja vaikuttajaa. Vuoden ohjelmistoyrittäjä -palkintoja on myönnetty vuodesta 1999 lähtien.

Software Success Stories hanke pyrkii auttamaan ohjelmistoyrittäjiä houkuttelemaan laadukkaita osaajia yrityksiin ja auttamaan näin taklaamaan suurinta kasvun estettä, osaavan henkilökunnan rekrytointia. Jäsenyritystemme rekrytoinnin päähaasteina on:
- Ohjelmistokehittäjiä ja muita teknisiä positioihin on erittäin vaikea löytää osaajia. Markkinoilla on yksinkertaisesti liian vähän osaajia.
- Yritykset ovat suurelle yleisölle tuntemattomia. Jopa parin sadan hengen ohjelmistoyritys on usein tunnettu vain kapeassa erikoisalueessaan.

Yhteisen rekrytointihankkeen kantavana ideana on: ”yhdessä olemme vahvempia”. Yhdistämällä voimat rekrytoinnissa saamme enemmän huomiota, kiinnostavan koulutuspaketin hakijalle, enemmän hakijoita, tehokkaamman ulkoistetun hakuprosessin ja lopulta tärkeimpänä niitä tärkeitä uusia laadukkaita työntekijöitä. Lopuksi koulutamme ne yhteisvoimin hankituilla edullisilla ja tehokkailla koulutuksilla ja pysymme kasvusuunnitelmissamme.

Software Success Stories 2008 kevään hankkeeseen osallistui 11 yritystä, jotka hakivat 35 työntekijää. Haettavat positiot oli rajattu ohjelmistokehittäjiin ja projektipäälliköihin markkinointiviestin läpimenon turvaamiseksi. Ohjelmistokehittäjiä tarvittiin 27 ja projektipäälliköitä 8.

Hankkeeseen osallistuminen maksoi yritykselle 4 000 euroa, joka käytettiin markkinointiin. Tämän lisäksi yritykset maksoivat 4 000 euroa rekrytoinnista valittua työntekijää kohden sekä työntekijän koulutuksen, jonka yritys pystyi tuottamaan itse tai käyttämään FC Sovelton koulutuksia erikoishintaan. Hankkeen koordinoinnista ja toteutuksesta sekä rekrytointiprosessista vastasivat Saranen Consultingin tiimi Janne Lindforsin johdolla.

Rekrytointimarkkinointi ohjasi hakijat sss2008.fi-sivustolle, jossa kerrottiin hankkeesta, yrityksistä ja työpaikoista. Ohjelmaan haettiin yhteislomakkeella jossa hakija sai halutessaan valita mihin yrityksiin haluaa hakea. Saranen valitsi, haastatteli ja testasi potentiaaliset hakijat sekä tarkasti heidän referenssinsä. Hakijoita ehdotettiin yrityksille kunkin yrityksen tarpeisiin pohjautuen, hakijan ja yrityksen toiveet huomioiden. Saranen huolehti prosessin tehokkaasta läpiviennistä ja hakijan sitouttamisesta prosessiin sekä toimi yrityksen valitsijoille keskustelukumppanina.

Valituille työntekijöille laadittiin henkilökohtainen perehdytyksen apuväline, valmennuskartta ja aloitettiin valmennukset. Näiltä osin prosessi on vielä kesken sillä irtisanomisajoista ja lomista johtuen työsuhteet alkoivat pääosin elokuussa.

Laajan rekrytointimarkkinoinnin johdosta saimme huikeat 386 hakemusta jakautuen puoliksi ohjelmistokehittäjän ja projektipäällikön välille. Osasimme jo ennakkoon odottaa, että osaavien ja kokeneiden ohjelmistokehittäjien löytäminen on erittäin haastavaa ja näin myös oli. Täytimme silti yli puolet yritysten tarpeesta. Kokeneina rekrytoijina monet yrittäjät odottivat huonompaa tulosta. Parhaiten onnistuivat yritykset, joille sopi profiililtaan työuran alussa olevat hakijat. Projektipäällikköjen osalta teknisiä projektipäälliköitä oli odotetusti vaikea löytää, sen sijaan kaupallisempia projektipäälliköitä löytyi huomattavasti yli odotusten. Olimme yllättyneitä näiden hakijoiden kovasta tasosta. Kaiken kaikkiaan työsopimuksia tehtiin 16.

Kevään hanke osoitti, että konsepti toimii. Syksylle hankkeen koko pyritään tuplaamaan. Kaksinkertainen määrä yrityksiä mahdollistaa kaksinkertaisen markkinoinnin. Samalla voimme laajentaa haettavien positioiden määrää.

Uskomme, että yhteisrekrytointi toimii erityisen hyvin kaupallisissa positioissa, joissa hakija voi hyvin tulla toiselta toimialalta. Yhteisrekrytoinnilla yritykset voivat saada huomattavan määrän laadukkaita hakijoita. Jo kevään ohjelmassa olisi ollut mahdollisuus täyttää lukuisia kaupallisia projektipäällikön tehtäviä laadukkailla hakijoilla.

Teknisten asiantuntijoiden, kuten ohjelmistokehittäjien, teknisten projektipäälliköiden, arkkitehtien ja testaajien, löytäminen tullee edelleenkin olemaan haastavaa mitä tahansa kanavaa käytettäessä. Software Success Stories parantaa tässä kentässä merkittävästi onnistumisen mahdollisuuksia.

PS. Rekrytoin yritykselleni kevään hankkeesta 3 nuorta leijonaa.

Antti Pietilä, Ohjelmistoyrittäjät ry sihteeri, rekrytointihankkeesta vastaava hallituksen jäsen, VBS Net Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja.

Teollisuuden on kehitettävä ohjelmisto-osaamistaan, jotta tuotekehityssyklit lyhenevät, tuotteiden modulaarisuus paranee ja tuotteet pystytään nopeammin kaupallistamaan. Ohjelmistoyritykset haluavat nostaa jalostusarvoa asiakassuhteissaan ja päästä alihankkija-asemasta innovaatiokumppanin asemaan. Tämä edellyttää syvempiä asiakassuhteita sekä parempaa toimiala- ja kumppanuusosaamista.

Teknologiateollisuuden ja Ohjelmistoyrittäjien Innovaatiokumppanuus-projektilla parannetaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä tuomalla teollisuuden tuotekehityksen käyttöön suomalaisten ohjelmistoyritysten osaaminen ja innovaatiot. Tavoitteena on luoda uusi yhteistyömalli, joka yhdistää teollisuuden tuotekehityksen tarpeet ja ohjelmistoyritysten innovatiivisuuden.

Syksyllä 2008 laajennetaan teollisuus- ja ohjelmistoyritysten keskinäistä tuntemusta ja kontaktipintaa valittuihin teknologiateemoihin kohdennetuissa työpajoissa, joissa vaihdetaan tietoa yritysten tarpeista ja osaamisesta. Työpajojen tuloksena toivotaan syntyvän yhteistyösuhteita ja konkreettisia hankkeita. Projektin edetessä kumppanuussuhteiden syventämistä tuetaan koulutuksella ja tiedottamalla uusista toimintamalleista.

Projektista kiinnostuneet ja siihen vaikuttamaan halukkaat olkaa yhteydessä projektijohtaja Christian Carlssoniin, 040-596 4494, christian.carlsson(at)cetedev.fi.

Aika: 25.9.2008, klo. 18:00

Paikka: Radisson SAS Royal, Runeberginkatu 2, Helsinki

OHJELMA

18:00 - 18:10 Tilaisuuden avaus
Mika Ahokas, hallituksen jäsen

18:10 - 18:40 "Hallituksen rooli kasvustrategian muodostamisessa"
Hannu Vaajoensuu, hallituksen puheenjohtaja Basware Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Comptel Oyj

18:40 - 19:10 "Suuryrityksen vs. pienen yrityksen strategiatyöskentely"
Pentti Heikkinen, toimitusjohtaja Gateway TechnoLabs Finland Oy, toiminut aikaisemmin mm. toimitusjohtajana Tietoenator Oyj:ssa

19:10 - 19:40 " Ohjelmistoyrityksen strategiset kehityspolut"
Tomi Laamanen, strategisen johtamisen professori TKK, hallituksen pj SSH Communications Security Oyj ja Systems Garden Oy

19:40 - 20:10 "Kasvuyrityksen johtaminen"
Jari Mielonen, toimitusjohtaja Sanako Oy, Ohjelmistoyrittäjät ry hallituksen jäsen, toiminut aikaisemmin mm. toimitusjohtajana Sysopen Digia Oyj:ssa

20:10 - 20:30 Vuoden Ohjelmistoyrittäjän palkinto luovutus
Matti Heikkonen, hallituksen puheenjohtaja, Ohjelmistoyrittäjät ry

20:30- 22:00 Buffet ja verkottuminen

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 18.9.2008 jäsentiedotteessa olevasta linkistä tai tiedotussihteeri (at) ohjelmistoyrittajat.fi, puh. 040 526 1816.

Seuraava jäsentilaisuutemme on "Yhdistyksen syyskokous " 23.10.2008 klo 18:00 ja se pidetään Radisson SAS Royal, Runeberginkatu 2, Helsinki.

Terveisin,

Ohjelmistoyrittäjät ry
Esa Mäkeläinen, hallituksen jäsen, tilaisuuksista vastaava

Tiina Siltala kommentoi Microsoftin ja Ohjelmistoyrittäjien Kasvufoorumi 08-ohjelman loppuraportissa mainittua Suomen ohjelmistoalan kokoa.

Siltalan uutiskommentti vaatii täsmennystä. Raportissa on tarkasteltu ohjelmistoalan yhtä osaa, ohjelmistotuoteliiketoimintaa, mikä edustaa vain murto-osaa koko ohjelmistoalasta. Tyypillisesti ala jaetaan kolmeen alaluokkaan: ohjelmistotuotteisiin, ohjelmistopalveluihin ja sulautettuihin ohjelmistoihin. Viimeksi mainittu on kaikkein laajin osa-alue, sillä tänä päivänä ohjelmistot ovat osa lähes jokaista teollisesti valmistettua tuotetta.

Ohjelmistotuoteliiketoiminnan tekee mielenkiintoiseksi se, että talouskasvun heikentyessä ohjelmistotuotteiden kysynnän odotetaan jatkavan kasvuaan. Tämä perustuu siihen, että yritykset pyrkivät ohjelmistoinvestointien avulla saavuttamaan kustannussäästöjä ja parantamaan tuottavuuttaan. Koko ohjelmistoalan merkityksellisyys Suomen taloudelle on oleellinen, sillä ohjelmistot ovat keskeinen perinteisen teollisuuden tuotteiden ja palveluiden kilpailutekijä. Suhteutettuna bruttokansantuotteeseen koko ala vastaa rahoituksen tai elintarviketeollisuuden osuutta bruttokansantuotteesta.

Ohjelmistoja kehitetään siis myös varsinaisen ohjelmistoalan ulkopuolella. Siltalan mainitsemassa raportissa ei siis sisällytetä ohjelmistotoimialaan sulautettuja ohjelmistoja, muilla toimialoilla sulautettuja ohjelmistoja tekeviä yrityksiä eikä yrityksiä, joiden päätuote on jokin muu kuin ohjelmisto. Sulautettu ohjelmisto on ohjelmisto, joka kuuluu olennaisena osana johonkin laitteeseen ja vasta laite yhdistettynä kyseiseen ohjelmistoon muodostaa toimivan kokonaisuuden.  Selvityksessä eivät siis ole mukana esimerkiksi matkapuhelimia valmistava Nokia, hissejä ja liukuportaita valmistava Kone ja taajuusmuuttajia valmistava Vacon, vaikka näidenkin yritysten tuotekehitystoiminnasta merkittävä osa on juuri ohjelmistokehitystä.

Ohjelmistoalan merkitys Suomen taloudelle onkin sen bruttokansantuoteosuutta suurempi. Ohjelmistot ovat usealla toimialalla strategisen kilpailutekijän asemassa. Ohjelmistoalan vaikutukset ulottuvat alalla itsenäisesti toimivien yritysten ulkopuolelle, kun esimerkiksi teollisuuden käyttämät suomalaiset ohjelmistot parantavat koko teollisuutemme kilpailukykyä. Esimerkiksi ohjelmistojen merkityksellisyydestä ja niiden strategisesta asemasta toimialalle sopii hyvin Sampo Pankin surullisenkuuluisaksi episodiksi muodostunut tietojärjestelmänuudistus.  

Matti Heikkonen

hallituksen puheenjohtaja

Ohjelmistoyrittäjät ry

Ohjelmistoalalla toimivat kasvuyrittäjät eivät sovi samoihin muotteihin kuin aiemman sukupolven yrittäjät. Eroja on paitsi asenteessa, myös toimintatavoissa. Ohjelmistoalan kasvuyritykset organisoivat toimintojaan kustannustehokkaasti ja haastavat perinteisin organisaatiomallein toimivat yritykset.  

- Uudella yrittäjäsukupolvella on kyky elää sopusoinnussa jatkuvassa muutoksessa, sanoo Matti Heikkonen, Ohjelmistoyrittäjien hallituksen puheenjohtaja. – Tähän toimintatapaan kuuluu oleellisesti idealistiseltakin kuulostava ajatus siitä, että maailmaa voi muuttaa mieleisekseen.

Oman elämänsä johtamiseen kuuluu Heikkosen mukaan se, että yrityksiä perustetaan oman liikeidean tai innovaation ympärille, jos markkinoilla ei ole ymmärrystä kulkea kehityksen kärjessä. – Nuoret haluavat rikkoa edellisen sukupolven mallin. Uusi sukupolvi haluaa mielekkään työn ja hyvän elämän, eikä suostu tinkimään vaatimuksistaan, Heikkonen sanoo. 

Osaamissijoittaminen on yksi innovatiivisista liikeideoista. Siinä on kyse kokemukseen perustuvan osaamisen tarjoamisesta yrityksen kasvun tueksi. Asiakas maksaa palvelusta vain, jos työ tuottaa tulosta viivan alle, ts. asiakasyrityksen arvo nousee. Pasi Pitkänen on yksi Suomen ensimmäisiä osaamissijoittajia. Tällä hetkellä hän toimii Presentorissa, joka on kehittänyt maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen presentaatioalustan sekä yksityisen että julkisen sektorin käyttöön. Pitkänen kokee ongelmalliseksi sen, että erityisesti pk-yritykset päätyvät kasvamisen sijaan myymään toimintansa. Kasvu kun voi olla usein kiinni kokemuksesta ja sen mukanaan tuomasta verkostosta. 

Joillekin yrityksille sopii hallinnollisten asioiden, kuten taloushallinnon ja lakiasioiden, joillekin jopa hallituksen, ulkoistaminen. Näin toimii esimerkiksi .NET-teknologiaan erikoistunut Sininen Meteoriitti, joka on saanut alkunsa vuonna 2001 viidestä perustajajäsenestä ja on nykyisin työntekijöidensä omistama ja tulorahoituksella toimiva 60 hengen vakavarainen yritys. Kaikki hallinnolliset toiminnot on ulkoistettu aivan alusta lähtien. 

Ohjelmistoyrityksiä voi joissain tapauksessa kuvata paremmin verkostoina kuin perinteisesti toimivina yrityksinä. Entinen Euroopan Keskuspankin työntekijä Kimmo Soramäki perusti Vertice Tree -yrityksensä kehittämään ja toteuttamaan erilaisia sosiaalisiin verkostoihin liittyviä projekteja. Suunnitelmissa on mm. tuoda Suomeen yhteisöllinen luotonanto -toiminta (social lending), jossa ihmiset lainaavat keskenään verkossa rahaa ilman välikäsiä. 

Soramäki jakaa aikansa New Yorkin ja Euroopan välillä, yrityksen toinen partneri työskentelee Helsingissä. Soramäki ei ole koskaan tavannut suurinta osaa Vertice Treen palkkalistoilla olevista ihmisistä.  

YHTEYSTIEDOT:

Ohjelmistoyrittäjät ry.

Matti Heikkonen

p. 040 548 4487

matti.heikkonen@ohjelmsitoyrittajat.fi

http://www.ohjelmistoyrittajat.fi/

VerticeTree

Kimmo Soramäki

+1-646-346-4537 (US)

+49-172-668-9646 (DE)

kimmo.soramaki@verticetree.com

http://www.verticetree.com/

Presentor

Pasi Pitkänen

+358 400 956 828

Nilsiänkatu 11-13 F

00510 Helsinki

pasi.pitkanen@presentor.fi

http://www.presentor.fi/

Sininen Meteoriitti Oy

Aki Antman

Hermannin rantatie 10

00580 Helsinki

040 743 2377

Aki.Antman@meteoriitti.com

http://www.meteoriitti.com

Kanavassa menestyminen edellyttää strategisia valintoja ja oman toiminnan jatkuvaa haastamista. Usean päämiehen ympäristössä menestyminen edellyttää erottumista myynnin tueksi. Hyvä tuote ei yksin riitä. Myynti kanavan kautta tapahtuu yksittäisten myyjien toimesta ja heidän tukensa summaa kanavassa menestymisen. Tilaisuudessa on tarjolla käytännön esimerkkejä ja vinkkejä siitä miten asia käytännössä tehdään. Tule mukaan katsomaan mitä päämiehenä toimiminen ei ole ja mitä kanava päämieheltä edellyttää.

Aika: 28.8.2008, klo. 18:00

Paikka: Radisson SAS Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, Helsinki

OHJELMA

18:00 - 18:15 Tilaisuuden avaus
Janne Mikkola, myyntijohtaja, ValueFrame Oy

18:15 - 18:45 "Sovellusvuokrattavan palvelun jälleenmyynnin haasteet ja ratkaisumallit, kokemuksia"
Arto Ignatius, johtaja, jälleenmyynti, ValueFrame Oy

18:45- 19:15 "Jakelukanavana toimivan jälleenmyyjän ja jakeluketjun viesti päämiehelle"
Juhani Suhonen, myyntijohtaja, DataInfo Solutions -ketju

19:15: 19:30 "Vuoden Ohjelmistoyrittäjän palkinto luovutus"
Matti Heikkonen, hallituksen puheenjohtaja, Ohjelmistoyrittäjät ry

19:30 Paneelikeskustelu

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 21.8.2008 kutsussa olevasta linkistä tai tiedotussihteeri (at) ohjelmistoyrittajat.fi, puh. 040 526 1816.

Seuraava jäsentilaisuutemme aihe on "Strategia" 25.9.2008 klo 18:00 ja se pidetään

Terveisin,

Ohjelmistoyrittäjät ry
Esa Mäkeläinen, hallituksen jäsen, tilaisuuksista vastaava

Markkinoinnin painopiste on siirtynyt vahvasti verkkoon, ja yrityksille on tärkeää näkyä ja olla läsnä oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Sara Henriksson mediatoimisto Reallysta kertoo miten markkinointiviestintä on muuttunut Internetin noustua perinteisten medioiden rinnalle ja ohi, ja miten yrityksen online-markkinointia kannattaa hoitaa.

Internetmainonta, kuten Google adWords, on osoittautunut kustannustehokkaaksi asiakashankintakanavaksi. Pekka Koskinen Snoobi Oy:sta kertoo miten kasvatat myyntiäsi Internetin avulla, mitä käytännön työkaluja on käytettävissäsi ja miten hyödynnät niitä oikein.

Aika: 12.6.2008, klo. 18:00

Paikka: Hotel Palace Gourmet ja Palace Katto, Eteläranta 10, Helsinki

OHJELMA

18:00 - 18:40 "Markkinoinnin ja viestinnän uudet säännöt. Näin tavoitat kohderyhmäsi verkossa."
Sara Henriksson, Really Helsinki Oy

18:40 - 19:20 "Tehosta myyntiäsi Internetin avulla. Käytännön työkalut ja esimerkit."
Pekka Koskinen, Snoobi Oy

19:20- 19:40 "Miten internet-löydettävyys auttoi Deferonin yli 50 % kasvuun vuonna 2007?"
Partner Tarmo Herlevi, Deferon Services Oy

19:40 - 20:00 Keskustelua ja kysymyksiä illan puhujille

20:00- 22:00 Buffet ja verkottuminen

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 5.6.2008 kutsussa olevasta linkistä tai tiedotussihteeri (at) ohjelmistoyrittajat.fi, puh. 040 526 1816.

Seuraava jäsentilaisuutemme on "Myyntikanavat" 28.8.2008 klo 18:00.

Terveisin,

Ohjelmistoyrittäjät ry
Esa Mäkeläinen, hallituksen jäsen, tilaisuuksista vastaava

Belatrix Software Factory is a leading IT Outsourcing company from Mendoza, Argentina with significant presence in the North American and European markets. The company’s web site is www.belatrixsf.com.

More specifically, Mr. Robbio would like to meet with executives from companies that might be interested in having a local representation in Latin America as well as those that would like to localize their products for that market.

Another area of interest is to meet with executives that are looking for effective offshore outsourcing solutions and might be interested in discussing Belatrix’s expertise in these areas or other IT consulting companies that could be interested in partnering with Belatrix to resell its outsourcing services in the Scandinavian region.

We invite you to contact Mr. Robbio either by e-mail or by phone:

Alex Robbio
VP Business Development
Belatrix Software Factory
arobbio@belatrixsf.com [please use Subject “Finland visit”]
+1 (801) 673 8331

Thank you!

Ohjelmistoalan kasvuyritysten työvoimapula tarvitsee tehokkaita toimenpiteitä.

Ohjelmistoyrittäjien Matti Heikkosen mukaan luovuuden huumassa on unohdettu perusasiat: visioille ei kohta löydy toteuttajia. Isot yritykset tarvitsevat strategisia kumppanuuksia ohjelmistoyritysten kanssa jatkossakin.

 Ohjelmistoalan pula työntekijöistä on kärjistynyt siinä määrin, että työvoimapula on kasvun rajoite jo monelle lupaavalle kasvuyritykselle. Ohjelmistoyrittäjien hallituksen puheenjohtaja Matti Heikkonen on tilanteesta huolissaan. – Jos suomen kasvun tukijalan annetaan rapistua, on sillä vaikutuksia koko kansantalouteen, Heikkonen sanoo. – Ohjelmistoalan yritykset toimivat tyypillisesti isojen yritysten strategisena kumppanina. Näiden yritysten kilpailukyky on yhä enenevässä määrin ohjelmistoyritysten varassa.  

Heikkosen mukaan on korkea aika tiedostaa, että innovaatiot tapahtuvat suurelta osin pienissä ja nopealiikkeisissä yrityksissä, joiden yrityskulttuurikin on usein joustavampi kuin isojen yritysten. Näiden yritysten kuihtuessa kuihtuu iso osa ideoista. 

Ohjelmistoyrittäjät ry on nyt omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, että kasvuyritysten ääni kuuluisi. Rekrytointiohjelma Software Success Stories 2008 pyrkii nostamaan lupaavien kasvuyritysten tunnettuutta alan opiskelijoiden ja alalla toimivien ammattilaisten keskuudessa.

Kysyntää olisi, tekijät puuttuvat 

Osa ohjelmassa mukana olevista yrityksistä on jo hyvän matkaa kansainvälistymisen tiellä, osa vasta ottamassa tulta alleen. Sosiaaliseen mediaan keskittynyt Muxlim on onnistunut saamaan jo kansainvälistäkin huomioita. Se on arvostettu finalistina vuoden 2008 Red Herringin TOP100 teknologia start-upien listalla. 

Muxlimin toimitusjohtaja Mohamed El-Fatatry kertoo törmänneensä ennakkoluuloihin yrityksensä työntekijöiden kansallisuudesta. - Olemme globaali, mutta suomalainen yritys; suurin osa työntekijöistämme on suomalaisia. Meillä on myös kansainvälistä rahoitusta, ja tarjoamme aidosti ihmisiä arvostavan työpaikan alan kehityksen kärjessä, El-Fatatry sanoo.  

Sininen Meteoriitti on puolestaan yksi Suomen johtavista Microsoft .NET-arkkitehtuuriin osaajista. Sen asiakkaita ovat muun muassa Metsäteollisuus ry, Sodexo ja Suomen yleiset kirjastot. Toimitusjohtaja Aki Antman kertoo yrityksen kasvaneen orgaanisesti viiden hengen yrityksestä yli 50 ammattilaisen työllistäjäksi.

- Sininen Meteoriitti on kasvanut 70 prosentin vuosivauhtia liikevaihdolla mitattuna. Kasvumme esteenä koko kuuden vuoden toimintamme ajan on ollut pula työntekijöistä, toimitusjohtaja Antman sanoo. – 2000-luvun alun it-kuplan puhkeaminen on tehnyt alallemme paljon hallaa. Siksi on tärkeää, että ohjelmistoalaa ja erityisesti sen kasvuyritysten potentiaalia kiinnostavina ja hyvinä työpaikkoina tuodaan esiin.  

Software Success Stories 2008 -ohjelman toteuttavat Ohjelmistoyrittäjät ry yhteistyössä ict-alan rekrytointiasiantuntijan Saranen Consultingin ja valmennuksesta vastaavan FC Sovelton kanssa. Hakuaika jatkuu toukokuun puoleen väliin asti. Hankkeen vetäjät lupaavat kaikille hakijoille kontaktitakuun – kaikki hakemuksen jättäneet pidetään ajan tasalla kaikissa hakuprosessin vaiheissa. 

Lisätietoja:

Matti Heikkonen, hallituksen pj, Ohjelmistoyrittäjät ry

puh. 040 5484 487

Lisätietoja Software Succes Stories 2008-ohjelmasta:

Antti Pietilä, hallituksen jäsen, Ohjelmistoyrittäjät ry, puh. 050 500 2300

Janne Lindfors, Saranen Consulting, partner, puh. 050 530 3333

Software Success Stories 2008 -ohjelmassa ovat mukana seuraavat yritykset: CodeBakers, CSI Helsinki, Cubical Solutions, Frends Technology, IPSS, Muxlim, Predisys, Process Vision, Ravensoft , Sininen Meteoriiitti, VBS Net.

Kutsussa kysyttiin mikä tekee ohjelmistosta tai palvelusta tuotteen ja miten ohjelmistoyritys saa tuotteistamalla potkua liiketoimintaansa? Tuotteistaminen on yksinkertaisimmillaan ostamisen, myymisen ja toimittamisen tekemistä helpoksi.

Illan tilaisuudessa pureuduttiin ensin tuotteistaja Jari Parantaisen teeseihin. Parantainen ohjeisti miten asiakkaan ongelmat on ratkaistava etukäteen, luomalla tarina, paketoimalla tuote tiettyyn konseptiin sillä moninkertaisen hinnan. Hinta pitää suhteuttaa palveluun ja hyöty osata kertoa oikein. Siinä tuotteistamisen resepti. Lupaus ja takuu ovat myös tärkeitä ydinsanoja tuotteistajan ohjeissa. Jos on samanlainen tuote tai palvelu, on hyvin pienestä kiinni miten erottaudutaan kilpailijasta, silloin palvelukonseptin erillaisuus on ratkaiseva. Anna lupaus ja päätä asiakkaan puolesta!

Illan toisessa osuudessa kuulimme käytännön kokemuksia kahdesta erilaisesta tuotteistusprojektista: palveluyrityksessä syntyneestä ohjelmistotuotteesta ja teknologiakeksinnön viemisestä kansainväliseksi tuotteeksi. Illan esitykset ladattavissa alla.

Tilaisuuden esitykset:

Business Development Director Jari Laurila, Ravensoft Oy:
"Palveluliiketoiminnasta tuotetaloksi: Case Green Snapper "

Tuotekehittäjä Lare Lekman, Resiina Oy:
"Teknologiasta kansainväliseksi tuotteeksi: Case Ekahau"

Tilaisuuden palaute:

1) Palaute tilaisuudesta 08052008_yhteenveto.pdf
2) Palaute tilaisuudesta 08052008_yhteenveto.pdf
3) Palaute tilaisuudesta 08052008_yhteenveto.pdf
4) Palaute tilaisuudesta 08052008_yhteenveto.pdf

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteeri
 

Ohjelmistoalan yritykset kamppailevat akuutin työvoimapulan kourissa. Alalla on pieniä, nopeasti kasvavia yrityksiä, jotka tuntemattomuudestaan huolimatta ovat vakaita työnantajia. Alansa äänitorvi, Ohjelmistoyrittäjät ry, on valinnut 11 alan yritystä, joilla on edellytykset maailmanvalloitukseen. Nämä yritykset lupaavat panostaa työntekijöidensä koulutukseen nyt ja vastaisuudessa.  

– Ohjelmistoala on kasvuyritysten ala. Se on viime vuosina kasvanut nopeammin kuin Suomen talous keskimäärin. Tätä lupaavaa kasvua uhkaa kuitenkin kuristaa työvoimapula, ennustaa Matti Heikkonen, Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja. Pulaa alalla on erityisesti projektipäälliköistä ja sovelluskehittäjistä.

Tätä osaajapulaa Ohjelmistoyrittäjät ry ratkoo Software Success Stories 2008 – rekrytointiohjelmallaan, jonka tavoitteena on tehdä kasvuyrityksiä tutuiksi potentiaalisille työnhakijoille. Ohjelmaan on kelpuutettu 11 luotettaviksi toimijoiksi tiedettyä ohjelmistoalan kasvuyritystä, joista osa on jo maailmalla menestyneitä, osa kansainvälistymisensä kynnyksellä. Ohjelmalla haetaan 8 projektipäällikköä ja 27 sovelluskehittäjää, joita yritykset valmentavat FC Sovelton 10–30 päivän koulutusjaksolla, ja huolehtivat heidän osaamisestaan myös jatkossa.   

Työnhakijat eivät tunne kasvuyrityksiä tarpeeksi. Niiden historia saattaa olla hyvinkin lyhyt, mutta toiminta vakaalla pohjalla.  

- Isot, tunnetut kansainväliset brändit ovat vahvoilla rekrytoinnissa. Positiivisen imagon ja tunnettuuden rakentaminen on kuitenkin pitkä projekti. Siksi tämäntyyppiset hankkeet ovat pienille kasvuyrityksille hyvä tilaisuus olla mukana kilpailussa tärkeimmästä menestystekijästä, osaavasta työvoimasta, Heikkonen sanoo. 

Työnhakutilanteessa kovat arvot, raha ja työsuhde-edut saattavat korostua, mutta ne eivät ole kuitenkaan työpaikan hakijan kannalta ratkaisevia tekijöitä. Voimakkaasti kasvavien yritysten kriittinen menestystekijä on alan kehityksen eturintamassa oleva henkilöstö. Siksi on pelkästään luonnollista, että ammatillisen osaamisen ohella huolehditaan myös henkilöstön henkisestä jaksamisesta.

- Ohjelmistoalan ammattilaiset arvostavat eniten haastavia työtehtäviä sekä mahdollisuuksia oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Kasvuyrityksissä henkilöt pääsevät kehittymään yritysten mukana monipuolisissa työtehtävissä, Janne Lindfors ohjelman toteutuksesta vastaavasta Saranen Consultingista arvioi.

- Pienen yrityksen täytyy rakentaa imagonsa puskaradion kautta. Ainoa tapa on tehdä asiat hyvin ja luottaa siihen, että sana kiirii edellä, Lindfors jatkaa.   

Software Success Stories 2008 -ohjelman toteuttavat Ohjelmistoyrittäjät ry yhteistyössä ict-alan rekrytointiasiantuntijan Saranen Consultingin ja valmennuksesta vastaavan FC Sovelton kanssa. Hakuaika jatkuu toukokuun puoleen väliin asti. Hankkeen vetäjät lupaavat kaikille hakijoille kontaktitakuun – kaikki hakemuksen jättäneet pidetään ajan tasalla kaikissa hakuprosessin vaiheissa. 

Lisätietoja:

Antti Pietilä, hallituksen jäsen, Ohjelmistoyrittäjät ry, puh. 050 500 2300

Janne Lindfors, Saranen Consulting, partner, puh. 050 530 3333

Software Success Stories 2008 -ohjelmassa ovat mukana seuraavat yritykset: CodeBakers, CSI Helsinki, Cubical Solutions, Frends Technology, IPSS, Muxlim, Predisys, Process Vision, Ravensoft , Sininen Meteoriiitti, VBS Net.

Ohjelman kautta haetaan 8 projektipäällikköä ja 27 sovelluskehittäjää. Tarkemmat hakuohjeet ja lisätietoa yrityksistä ohjelman nettisivuilta: www.sss2008.fi/

Paikka: Pörssitalo, Helsinki
Aika: 24.4.2008, kello 8.30.

Aiheina ovat mm. sulautettuihin tekniikoihin perustuva liiketoiminta, kilpailukyky sekä yksityisyydensuojakysymykset. Avauspuheenvuorojen pitäjiksi on saatu japanilaisen Ubi-vision pitkäaikaisen kehittäjän, professori Ken Sakamuran lisäksi raskaan sarjan yritys- ja VC-sijoitustoiminnan osaaja Michael G. Lyons. Hän on professori Stanfordin yliopistosta sekä ePlanet Ventures II -yrityksen johtaja Kaliforniasta USA:sta.

Tarjolla mielenkiintoisia puhujia, verkottumista tauoilla ja cocktailtilaisuudessa ja ständejä. Päivän päätteeksi Ubineeli Ubi-teknologioiden tuotteistamisesta ja liiketoimintamalleista.

Tilaisuuden yhteistyökumppanina on Tekesin Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma.

Ilmoittauduthan tilaisuuteen mahdollisimman pian, mutta kuitenkin viimeistään 20.4.2008.

Linkki ilmoittautumiseen ja tilaisuuden täsmentynyt ohjelma: http://www.hermia.fi/oske/tapahtumat/jpt_summit_2008/

Tilaisuus pureutuu ensin asiantuntijapalveluiden tuotteistamiseen tuotteistaja Jari Parantaisen johdattamana. Toisessa osuudessa kuulemme käytännön kokemuksia kahdesta erilaisesta tuotteistusprojektista: palveluyrityksessä syntyneestä ohjelmistotuotteesta ja teknologiakeksinnön viemisestä kansainväliseksi tuotteeksi.

Aika: 8.5.2008, klo 18:00

Paikka: Hotel Kämp, Pohjoisesplanadi 29, 00100 Helsinki

OHJELMA
18:00 - 18:10 "Ideasta tuotteeksi?"
Tommi Ullgrén, Codento Oy

18:10 - 18:50 "Hyvin tuotteistettu on puoliksi myyty"
Tuotteistaja Jari Parantainen, Noste Oy

18:50 - 19:00 Keskustelua asiantuntijapalveluiden tuotteistamisesta

19:00 - 19:20 "Palveluliiketoiminnasta tuotetaloksi: Case Green Snapper"
Business Development Director, Jari Laurila, Ravensoft Oy

19:20 - 19:40 "Teknologiasta kansainväliseksi tuotteeksi: Case Ekahau"
Tuotekehittäjä Lare Lekman, Resiina Oy

19:40 - 20:00 Keskustelua ja kysymyksiä illan puhujille

20:00- 22:00 Buffet ja verkottuminen

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 2.5. 2008 kutsussa olevasta linkistä tai tiedotussihteeri (at) ohjelmistoyrittajat.fi, puh. 040 526 1816.

Seuraavat jäsentilaisuudet ovat 12.6. aiheena Internetmarkkinointi ja 28.8. aiheena on Myyntikanavat.

Terveisin,

Ohjelmistoyrittäjät ry
Esa Mäkeläinen, hallituksen jäsen, tilaisuuksista vastaava

Illan tilaisuudessa luotiin kolme näkemystä myynnistä, joissa asiakaan tarpeen ja toimintaympäristön ymmärtäminen oli keskeinen osa myynnissä menestymistä. Ohjelmiston ja asiantuntemuksen linkittäminen asiakkaalle merkitykselliseksi ratkaisuksi edellyttää myynniltä paljon enemmän kun oman tuotteen ja osaamisen tuntemisen. Puhujina olivat Kalle Reunanen, TJ, Efecto Oy, Pekka Poukkula, TJ, Efigen Oy ja Tuomas Routto, myyntijohtaja, Reaktor Innovations Oy.Illan esitykset eivät tällä kertaa olleet julkisia.

Tilaisuudessa on tarjolla käytännön esimerkkejä ja vinkkejä miten asia käytännössä tehdään. Monelle ohjelmistoyritykselle myynnin toteuttaminen ja johtaminen on yksi vaikeimmin hahmotettavista prosesseista. Myynnin sisällön jäsentäminen on hankalaa ja usein myynnin toteutus jää maagiseksi yksilösuorittamiseksi josta ei saa tahdo otetta. Ratkaisumyynti perustuu myynnin eri vaiheiden jäsentämiselle toistettavaksi ja johdettavaksi tekemiseksi. Tule mukaan myötäelämään myynnin menestystarinoita sekä samaan uusia ajatuksia oman yrityksenne myynnin kehittämiseksi ratkaisumyynnin keinoin.

Aika: 10.4.2008, klo. 18:00

Paikka: Radisson SAS Royal, Runeberginkatu 2, Helsinki

AGENDA:
18:00 - 18:10 Tilaisuuden avaus, Jussi Autere, hallituksen jäsen
18:10 - 18:40 "Ratkaisumyyntikäynnin rakenne - Eväitä onnistuneen myyntikäynnin toteutukselle" Kalle Reunanen, TJ, Efecto Oy
18:40 - 19:15 "IT-tuotekehitysyrityksestä menestyväksi myyntiyritykseksi Ratkaisumyynnin keinoin" Pekka Poukkula, TJ, Efigen Oy
19:15 - 19:50 ""Asiantuntijaorganisaation johtaminen ja hyödyntäminen myynnissä - oppeja ja kokemuksia juoksuhaudoista" Tuomas Routto, myyntijohtaja, Reaktor Innovations Oy
19:50 - 20:00 Yhteenveto
20:00 - 22:00 Pientä purtavaa ja verkottumista

Ilmoittautumiset kutsussa olevasta linkistä tai tiedotussihteeri (at) ohjelmistoyrittajat.fi, puh. 040 526 1816.

Terveisin,

Ohjelmistoyrittäjät ry
Esa Mäkeläinen, hallituksen jäsen, tilaisuuksista vastaava

Lataa toimintakertomus 2007 (pdf)

Virallisen osuuden jälkeen meillä oli myös ilo saada kuulla miten Tekla Oyj on rakentanut menestystarinansa. Teklan toimitusjohtaja ja merkittävä omistaja Ari Kohonen selvitti miten Tekla on menestyksensä tehnyt. Teklaan voit tutustua myös heidän verkkosivuilla: www.tekla.com

Tilaisuuden palaute:

• palaute tilaisuudesta vuosikokous 2008.pdf
• palaute tilaisuudesta vuosikokous 2008 avoimet 1.pdf
• palaute tilaisuudesta vuosikokous avoimet 2.pdf

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteri
 

On useita perusteltuja syitä, joiden takia Suomessa kannattaa tukea yritysten innovaatiotoimintaa. Meillä on pienet markkinat ja siten vähemmän aikaa ja mahdollisuuksia kasvaa kotimarkkinoilla kuin monessa muussa maassa. Suomessa on suhteellisesti pienemmät pääomamarkkinat kuin monessa kilpailevassa maassa. Suomalaisilla teknologiayrityksillä on myös vähemmän kokenutta, kansainvälisten markkinoiden koulimaa yritysjohtoa, joka pystyisi johtamaan yrityksen kansainväliselle kasvu-uralle. Innovaatiotuen tulisi mahdollistaa niiden yritysten riskinotto, joilla on kyky ja halu kasvaa ja kansainvälistyä. Usein tällaiset yritykset ovat niitä, jotka ovat jo menestyneet kotimarkkinassa tai kansainvälisesti jollain kapealla alueella.

Jokaisella maalla ja kansantaloudella on joitain luontaisia etuja ja esteitä yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Irlannilla on etunaan kielitaitoinen työvoima ja läheisyys Yhdysvaltoihin, Ruotsilla on vuosisatainen historia, jonka aikana pääomat ovat karttuneet ilman, että niitä on käytetty sodankäyntiin, Israelilla on vahva puolustusteollisuus ja hyvä kansainvälinen verkosto, joka on tuottanut monia teknologisia innovaatioita. Korkean teknologian yritysten kasvun ja kansainvälistymisen haasteita on tutkittu jo pitkään sekä Suomessa että ulkomailla, mutta yksiselitteisiä vastauksia kasvun haasteisiin ei ole vielä löydetty. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomella kuitenkin näyttää olevan enemmän kasvun esteitä ja vähemmän kasvun mahdollistajia. Tämän takia on viisasta poistaa näitä esteitä ja tunnistaa kasvun kiihdyttäjiä.

Suomen taloudellisen menestymisen kannalta olisikin tärkeää kohdistaa innovaatiotuki oikein, jolloin haasteeksi tulee kaksi asiaa: mitkä ovat nämä kasvun esteet ja mahdollistajat ja kun ne tiedetään, millä perustein tuki tulisi kohdistaa hankkeille.

Rakenteellisten ratkaisuiden lisäksi yrittäjähenkisyys ja kasvuyrittäjyys pitäisi nostaa yhdeksi kilpailutekijäksi. Julkisten panosten pitäisi löytää se osa yrityskenttää jolla on halu kasvaa, oppia ja työllistää. Kasvuyrittäjyydestä tulisi tehdä yksi Suomen talouskasvun kulmakivistä. Vielä nykyisin liian usean yrittäjän kasvuhalu taittuu kun liiketoiminnan riskit kasvavat. Tähän kohtaan tarvitaan julkista tukea ja ohjausta.

Tuen kohdistamisen oikeellisuus on tietysti vaikeasti määriteltävä asia. Tulisiko kriteerinä käyttää työllistymisvaikutusta, kasvupotentiaalia vai aluepolitiikkaa? Miten tulisi toimia tilanteessa, jossa jo muutoinkin menestyvän yrityksen kasvu ja tulos voitaisiin moninkertaistaa oikein kohdistetulla julkisella tuella? Miten tulisi suhtautua siihen, että moni menestyvä yritys myydään jossain vaiheessa ulkomaiselle ostajalle? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, joita on aika pohtia nyt.

Tukijärjestelmän onnistumista pitäisi mitata sillä mitä se aikaansaa yhteiskunnassa. Kasvu synnyttää ympärilleen osaamista. Nimenomaan korkea osaaminen on tärkeää Suomen kilpailukyvylle. Kaupallisuus ja kansainvälisyys ovat perusedellytyksiä jatkuvalle kasvulle. Kotimarkkinassa kasvun rajat tulevat nopeasti vastaan ja kansainvälisillä markkinoilla on kertaluokkaa kovemmat pelisäännöt. Epäonnistumisenkin tullessa eteen, on hyvä muistaa että konkurssi on ainoastaan tulonsiirto pääomalta yhteiskunnalle – on syntynyt uutta osaamista ja on aidosti otettu riskiä, muttei syystä tai toisesta ole pystytty hallitsemaan sitä. Kasvuyrittäjyyteen kuuluu keskeisesti riskinotto ja riskien hallinta. Valtion tulee kannustaa yhä useampia kasvuyrittäjiä hallittuun riskinottoon.

Ohjelmistoala on yksi Suomen nopeiten kasvavista toimialoista ja muodostaa jo nyt 2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta – ala on yhtä suuri kuin rahoitusala tai teleliikenne ja suurempi kuin elintarviketeollisuus tai hotelli- ja ravintola-ala. Ohjelmistoalalla on käynnistetty yhteistyöhanke, jossa sekä yksityiset että julkiset alan toimijat pyrkivät tunnistamaan yritysten kasvun esteitä ja määrittämään keinoja kasvun avittamiselle. Tämä Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Microsoft Oy:n käynnistämä hanke – Kasvufoorumi08 – käyttää tuoreinta tutkimustietoa ja alan parhaita asiantuntijoita tunnistaaksen keinot, jolla ohjelmistoalan menestyminen voitaisiin ”taata” mahdollisimman hyvin. Kasvufoorumi08 itsessään on uusi tapa, formaatti, toimia, koska se yhdistää yritysten ja julkisten toimijoiden asiantuntijoiden tietämyksen ja avaa aktiivisen keskustelun alan kasvun edellytysten parantamiseksi. Suomen hallitus on myös osoittanut kiinnostuksensa kuunnella Kasvufoorumi08:n työn tuloksia.

Innovaatiotukea tullaan jatkossakin Suomessa tarvitsemaan. On meidän kaikkien – työntekijöiden, veronmaksajien, yritysten ja valtion – yhteisen edun mukaista, että osaamme kohdistaa tämän tuen oikein. Toivomme, että tähän keskusteluun osallistuvat avoimesti mahdollisimmat monet, Kasvufoorumi08:n tai monen muun kanavan kautta.

Jyrki Kontio ja Matti Heikkonen

Jyrki Kontio toimii kehitysjohtajana Softability Oy:ssä ja on Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Tietotekniikan liiton hallitusten jäsen

Matti Heikkonen on Digium Oy:n toimitusjohtaja, Ohjelmistoyrittäjät ry:n puheenjohtaja sekä Tekesin Verso-teknologiaohjelman johtoryhmän puheenjohtaja.

Kasvufoorumin edistymistä voi seurata osoitteessa www.kasvufoorumi.fi

Julkistimme tilaisuudessa myös Ohjelmistoyrittäjien yhteisen ”+46,5%”-rekrytointihankkeen".Hanke sai heti runsaasti kiinnostusta osakseen, sillä se tarjoaa yrittäjille vaivattoman ja kustannustehokkaan tavan rekrytoida ohjelmistoalan nousevia kykyjä.

Paneelikeskustelijat; Futuremarkin Tero Sarkkinen, Softabilityn Markus Mikola,
Starcutin Heikki Leskinen, Uoman Juha Lamminkari, kertoivat omat kokemuksensa rekrytoinnin haasteista.

Tilaisuuden esitykset:

Antti Pietilä:
"+46,5% Ohjelmistoyrittäjien yhteisrekrytointihanke" (tulossa)

Janne Lindfors:
"Ohjelmistoyrittäjien rekrytointikartoituksen tulokset"

Heikki Saranen:
"Tilkitse rekryprosessisi reiät: 3 helppoa keinoa onnistua"

Tilaisuuden palaute:

Palaute tilaisuudesta 31012008_yhteenveto.pdf

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteri

Suomalainen ohjelmistoteollisuus on ollut 2000-luvun menestystarina. Näin on ollut siitä huolimatta, ettei moni enää vuosituhannen vaihteen jälkeen ole jaksanut uskoa koko it-alaan. Pääomasijoittajan pinna on joskus tarpeettoman lyhyt, ja markkinoilta peräännytään turhan aikaisin nuolemaan haavoja.

Todellisuus ohjelmistoalan nykytilasta on kuitenkin nyt jotain aivan muuta kuin se oli kymmenen vuotta sitten. Siitä osoituksena ovat viime aikoina toteutuneet kansainväliset yrityskaupat, joista viimeisin, MySQL:n myynti SUN:ille, kertoo suomalaisen osaamisen kysynnästä kansainvälisillä markkinoilla. Ohjelmistoteollisuudella, joka tuottaa älykästä teknologiaa muiden toimialojen käyttöön, on tulevaisuudessa mahdollisuus tulla yhdeksi Suomen talouden kulmakivistä.

Ohjelmistosovelluksia on lähes toimialalla kuin toimialalla, päivittäistavarakaupasta laivanrakennusteollisuuteen. Ohjelmistoalan vahvuus onkin sen roolissa liiketoiminnan strategian ytimessä. Investoinnit ohjelmistoihin eivät ole lähimainkaan niin suhdanneherkkiä kuin talouden muut investoinnit. Ohjelmistoihin investoimalla saatetaan hakea kustannustehokkuutta tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa. Kasvun ohjelmistoalalla odotetaankin taantumaennusteista huolimatta jatkuvan myös kuluvana vuonna.

Strategisen funktionsa vuoksi ohjelmistoalan kasvu edistää myös koko talouden kasvua ja kehittymistä, innovaatiotoimintaa ja työllisyyttä. Ohjelmistoalan menestyksestä hyötyy myös perinteinen teollisuus. Ohjelmistot ovat yhä keskeisempi osa minkä tahansa teollisuudenalan kilpailukykyä.

Ohjelmistoala on tuplasti kaikkea

Suomen ohjelmistoalan osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana tuplannut osuutensa bruttokansantuotteesta. Saman hattutempun on tehnyt alan kannattavuus, joka sekin on parin vuoden sisällä kasvanut lähes 50 prosenttia. Ja kasvaapa suomalainen ohjelmistoala myös tuplasti nopeammin kuin ala Euroopassa keskimäärin.

Ala työllistää Suomessa tällä hetkellä noin 42 000 ihmistä ja sen osuus bruttokansantuotteesta on yhtä suuri kuin rahoitus- tai teleoperaattorialojen. Puhumme toimialasta, joka on jo isompi kuin suomalainen elintarviketeollisuus. Viiden vuoden kuluessa ohjelmistoteollisuus voi hyvinkin edelleen tuplata osuutensa Suomen bruttokansantuotteesta.

Yritysosto on yksi mahdollinen kasvun ura

Ohjelmistoalalle on tänä päivänä tyypillistä pienten ja keskisuurten yritysten suuri määrä. Kotimarkkina on ohjelmistoyrityksille pieni. Kasvua täytyy ennemmin tai myöhemmin hakea Suomen ulkopuolelta. Suomalaisen ohjelmistoalan keskisuuren yrityksen kohtalonhetki on tilanteessa, jossa sen henkilöstön määrä on 50-100 hengen kokoluokkaa. Jos sen hetken yli onnistuu pääsemään, yrityksen kannattavuus nousee yleensä jyrkästi ja nopeasti. Tässä koossa alan yritykset ovat tyypillisesti siinä tilanteessa, että kotimaiset markkinat ovat niille liian pienet, mutta hyppy kansainvälisille markkinoille vaatii yrityksen kantokykyyn nähden kovia investointeja organisaatioon: muun muassa markkinoinnin ja myynnin resurssien tuntuvaa lisäystä. Tässä ”kuolemanlaaksossa” keskisuuren yrityksen vaihtoehdoksi jää ostaa tai tulla ostetuksi.

Yrityskauppojen on pelätty johtavan suomalaisen osaamisen ja työvoiman pakenemiseen ulkomaille. Näkemys ei ota huomioon ohjelmistoteollisuuden luonnetta, joka perustuu innovaatioon. Suomi ei ole alihankkija. Halpojen tuotantokustannusten maiden kanssa on turha lähteä kilpailemaan. Vahvuutemme on kyvyssä kehittää uusia ideoita, ei tehdä liukuhihnatyötä. Innovaatiot ja johtaminen tulevat pysymään lähellä asiakkaita ja markkinaa. Perusteollisuus voisikin luoda katseen ohjelmistoalaan parantaakseen omaa innovatiivisuuttaan ja perustaakseen kilpailukykynsä suomalaiseen osaamiseen.

Iso kansainvälinen ostaja tuo suomalaisen ohjelmistoalan pk-yrityksen ulottuville omat resurssinsa, jotka mahdollistavat alan menestysreseptin toteutumisen: liiketoimintamallin skaalautuvuuden. Suomessa kehitetty tuote saa yritysoston avulla laajennettua potentiaalista kohdemarkkinaansa. Yritysosto on ohjelmistoyritykselle – ja yrittäjälle – sekä mahdollisuus että motiivi, joka kannattelee yli kriittisen pisteen. Se tuottaa kasvusta aidosti kiinnostuneelle yrittäjälle ansaitun rahallisen korvauksen vastineeksi riskinotosta. Usein nämä yrittäjät jatkavat hetken aikaa uuden omistajansa palveluksessa, mutta palaavat kokeneina ja uudella draivilla varustettuna uusien liikeideoiden kehittelyyn Suomessa. Tällaisia kokeneita ja kasvun rahkeita omaavia yrittäjiä tarvitsemme lisää. Näitä yrittäjiä syntyy väistämättä kansainvälisen yrityksen ostaessa suomalaista osaamista.

Matti Heikkonen
Ohjelmistoyrittäjät ry
hallituksen puheenjohtaja

Yhdistyksen ensimmäinen syyskokous pidettiin 8.11.2007. Kokouksessa esitettiin yhdistyksen ensi vuoden toimintasuunnitelma ja valittiin yhdistykselle puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2008.

Jäsenet valitsivat yksimielisesti Matti Heikkosen (Digium Oy) jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana.

Hallitukseen valittiin uusina jäseninä:
Sara Henriksson (ToimivaNet Solutions)
Jari Mielonen (Sanako Oy)
Esa Mäkeläinen (Valuatum Oy)
Jaakko Salminen (Ravensoft Oy)

Vanhoina jäseninä jatkavat hallituksessa:
Mika Ahokas (Scalewise Oy)
Jussi Autere (Gearshift Group Oy)
Jarmo Kalliola, (Profict Partners Oy)
Jyrki Kontio (TKK, R&D-Ware Oy)
Antti Pietilä (VBS Net Oy)
Seppo Takanen (Codebakers Oy).
Hallituksen neuvonantajina jatkavat Irmeli Lamberg ja Kimmo Rasila.

Yhteistoimintalaki
Uusi Yt-laki tuli voimaan 1.7.2007. Lakia sovelletaan eräin poikkeuksin yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Yrityksiin, jotka työllistävät 20-29 työntekijää lakia sovelletaan 1.1.2008 alkaen. Hannu Rautiainen, EK:n lainopillinen asiamies, antoi yleiskatsauksen uudesta laista.

Uuden YT-lain sisältöön voi tutustua myös EK:n verkkosivuilla, tai osallistumalla EK:n maksuttomalle kurssille. Lisätietoa: www.ek.fi

Hannu Rautiaisen esitys:

Uusi yhteistoimintalaki

Tomi Grönforsilla, Alue42 Oy, kertoi meille brändin rakentamisen salaisuudet, miten hyvä idea tuotteistetaan ja toteutetaan. Brändin rakentaminen on illuusion lupaamista, hän tiivisti.

Toni Virtanen, QPR Oyj:stä avasi differoitumisen kulmakiviä yrityksensä näkökulmasta. Hän korosti muun muassa markkinointipositiota, asiakaslupausta ja kohdekäyttäjiä. Ja sitä, miten avainlupauksen pitäisi näkyä sekä viestinnässä että tuotteissa.

Yhteistä molemmissa illan esityksissä oli ajatus, että brändin rakentaminen ennen kaikkea taitaa olla yrityksen yhteisten pelisääntöjen luomista joita pitää viestittää myös ulospäin. Sisäisen substanssin olevan kohdallaan se näkyy myös positiivisena viestinä ulkomaailmaan.

Palace Kämpin historiallisessa Peilisalissa jäsenemme pohtivat differoitumisen eri keinoja sekä verkostoituivat buffet pöytien ääressä.

Tilaisuuden esitykset:

1) Tony Virtanen: Case QPR
2) Tom Grönfors: Brand Building

Tilaisuuden palaute:

* palaute tilaisuudesta kilpaile differoitumalla yhteenveto.pdf
* palaute tilaisuudesta kilpaile differoitumalla avoimet .pdf
* palaute tilaisuudesta kilpaile differoitumalla avoimet_02 .pdf

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteri

Toimitusjohtaja Tiina Harmaja Business Coaching Center Oy:stä alusti iltamme aiheesta "Voiko menestyvän businessjoukkueen valmentaa" ja tilaisuutemme sponsorina toimi tänä vuonna eWork Nordic Oy.

Ohjelmistoyrittäjät tiiviissä vuorovaikutuksessa. Hallituksen jäsen Mika Ahokas valvoi ajan kulkua sekä ohjasi speed networking kuviot.

Tilaisuuden palaute:

* palaute tilaisuudesta speed networking yhteenveto.pdf
* palaute tilaisuudesta speed networking avoimet .pdf

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteri

"Paras henkivakuutus myyntiin on aktiivisuus!"

Sam Weintraub kertoi miten F-Securessa todettiin vuonna 1996, että kaikki on menossa verkkoon ja yrityksessä alettiin miettiä, miten jakelukanavat rakennettaisi omien tuotteiden osalta. Mietittiin, miksi joku haluaisi myydä yrityksen tuotetta ja minkälaiset resurssit pitäisi olla takana, jotta päästäisi eteenpäin uusien tuotteiden kanssa? Tuotteet olivat Anti -Virus ja Crypto-tuotteet, jotka piti saada äkkiä kanavaan ja äkkiä kasvuun. Heti alkuvaiheessa tehtiin päätös, että yrityksen 30 edustajaa Anti-Virus puolella tuetaan kaikkialla niin paljon kuin mahdollista. Heitä tuettiin kouluttamalla sekä Gateway tasolle että TC/IP maailmaan annettiin markkinointitukea ja jaettiin leadeja.

Matkan varrella opittiin, että Anti-Virus ja Crypto-tuotteet ovat aivan eri bisneksiä, Weintraub kertoi. Tämän seurauksena kanavat lähtivät eriytymään. Kun kahden vuoden jälkeen yritys kasvoi tuplasti, päätettiin pysyä samassa kasvuvauhdissa. Yksi strategia oli avata omat firmat eri markkina-alueilla, joihin päätettiin rekrytoida lokaalit ihmiset, joiden etuna oli se, että he tunsivat markkinat. Tuettiin kanavakumppaneita tekemään kaikkensa, vahva kanavatuki Suomesta ja vahva loppuasiakas lobbaus olivat avaintekijät. Tärkeä asia oli myös viestinnän huippuammattilaisten käyttö lokaalisti. Lisäksi myyntitiimeille jaettiin maakohtaiset vastuut Suomessa. Myyntityössä aktiivisuutta ei voi tarpeeksi korostaa! Ja se on se viimeinen lounas, joka muistetaan, Weintraub korosti. Jalkatyö on kaiken ydin, mitään taikavoimaa ei ole ollut F-Securen kansainvälistymisen takana vaan valtava jalkatyö, Weintraub kiteytti.

"Myynnin rekrytointi"

Stanton Chasella on 60 toimistoa 40 eri maassa ja he auttavat yritysten rekrytointitarpeissa. Useimmiten se on myyntijohtajaa mitä haetaan. Miksi näin? Mahdollisesti se on yrityksen tuulisin paikka. Mikael Stelander korosti, ettei ole olemassa sateentekijää, ei ole olemassa sellaista henkilöä, joka panee myynnin kuntoon yrityksessä kun yrityksessä, mutta Stanton Chase voi auttaa etsimään sitä juuri omalle yritykselle sopivaa myyntijohtajaa. Myynnissä pitää olla sellaisia henkilöitä, jotka todella pitävät myyntityöstä, Stelander selvitti. Myyntitiimissä kannatta myös aina hyödyntää sellaisia henkilöitä, joilla oikeasti on kokemusta myynnistä, hän jatkoi. Kukaan ei myöskään onnistu yksin. Hän suositteli ohjelmistoyrittäjille luettavaksi loistavaksi havainnutta David G. Thomsonin kirjaa "Blueprint to a Billion".

"Myynnin haasteet vaihtuvissa ympäristöissä ja "ratkaisumyynti"-kulttuurin luominen"

Harri Lehti painotti tiimityön tärkeyttä ja sitä, että yhteinen kieli on ymmärryksen avain. Myyntiprosessin onnistuminen on usein siitä kiinni, miten asiakkaalle menevä viesti hallitaan. Myyntiprosessin kautta myyntijohto pystyy paremmin ohjaamaan myyntiä. Myyntijohtajan tehtävä on ohjata myyjiä oikeaan suuntaan ja kannustaa heitä tuloksiin, mutta itse myyntityö on äärimmäistä rutiiinityötä, ja sitä pitää tehdä!

Tutustu tilaisuuden esityksiin:

Sam Weintraub, yrittäjä, Sam Weintraub Consulting Oy
"Kanavamyyntiorganisaation rakentaminen - resurssointi, tavoitteenasetanta, ohjaaminen ja skaalaaminen; Case F-Secure"

Mikael Stelander, Partner, Stanton Chase
"Myynnin rekrytointi"

Tilaisuuden palaute:

* palaute tilaisuudesta 14_06_2007_yhteenveto.pdf
* palaute tilaisuudesta 14_06_2007_avoimet 1.pdf
* palaute tilaisuudesta 14_06_2007 avoimet 2.pdf
* palaute tilaisuudesta l4_06_2007 avoimet 3.pdf

Tutustu tilaisuuden esityksiin

Mika Ahokas, esitys (pdf):

"Business Models"

"Digium Business Models"

Tilaisuuden palaute:

* palaute tilaisuudesta liiketoimintamallit yhteenveto.pdf
* palaute tilaisuudesta liiketoimintamallit avoimet 1.pdf
* palaute tilaisuudesta liiketoimintamallit avoimet 2.pdf
* palaute tilaisuudesta liiketoimintamallit avoimet 3.pdf
 

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteri

Tilaisuudessa esiteltiin myös Ohjelmistoyrittäjät ry:n uusi Yrityskauppaklinikka-ohjelma! Lisätietoja »

Tutustu tilaisuuden esityksiin tästä:

Andreas Westling, esitys (pdf):
"Yrityskauppa prosessina"

Niilo Fredrikson, esitys (pdf):
"Pienen yrityksen myynti"

Vuoden ohjelmistoyrittäjä, Tuomas Kohila, esitys (pdf):
"Miten yritysosto toteutettiin"

Tilaisuuden palaute:

* palaute tilaisuudesta yrityksen myynti ja osto yhteenveto.pdf
* palaute tilaisuudesta yrityksen myynti ja osto avoimet 1.pdf
* palaute tilaisuudesta yrityksen myynti tai osto avoimet 2.pdf

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteri

Venäjä - uusi markkina vai resurssipooli Suomen IT-yrityksille?

Kimmo Rasila avasi "Venäjän markkinat" -aiheisen tilaisuuden tähdentämällä, miksi suomalaisten olisi aika avata silmänsä idän suuntaan ja heittää ennakkoluulot ja historian rasitteet yli laidan. Nykyään sekä turvallisuus että työntekijöiden rehellisyys ovat esimerkiksi aivan eri luokkaa kuin muualla Euroopassa, Rasila totesi.
Venäjällä on selvästi herätty siihen, että turvattomuus poistuisi. Suomalaisten kannattaa käyttää lähialueiden edullista työvoimaa hyväkseen ja hakea sitä kautta kilpailuetua. Ja miksi katsoa Venäjää myös markkinana? Sinne investoidaan valtavasti, ja erityisesti Pietarin aluehallinto toimii tosissaan lisäinvestointien puolesta tällä hetkellä. On myös hyvä muistaa, että vaikka kustannukset ovat Venäjällä, ja erityisesti Pietarin alueella, kasvussa, se tarkoittaa myös ostovoiman lisääntymistä!

Miksi Pietari?
Endero Oy:n toimitusjohtaja Anthony Gyursanzsky kertoi, miten Enderossa pohdittiin kysymystä, onkoVenäjä resurssipooli vai kiinnostava markkina-alue. Yritys avasi kesällä 2006 Pietariin palvelukeskuksen, jossa he tekevät ohjelmistopalveluja, testauksia ja Microsoft- toimituksia. Strategiaprosessi tehtiin keväällä 2006, kun mietittiin mikä on palvelutoimittajan rooli globalisaatiossa. Todettiin, että Pietari on äärimmäisen kiinnostava alue palvelujen tuottamiseen; se on taloudellisesti dynaamisin alue Venäjällä. Muutaman vuoden kuluttua palkkatason noustessa ja ostovoiman kasvaessa tämä viiden miljoonan asukkaan talousalue on ehdottomasti sellainen paikka, missä pitää olla hereillä, Gyursanzsky valaisi.

IT-markkinat kasvavat rajusti Pietarin alueella tällä hetkellä. Mutta myös piratismi on hurjaa; ainoastaan kaksikymmentä prosenttia ohjelmistoista on laillisia. Tämä tilanne on kuitenkin muuttumassa paikallisen Micorsoftin mukaan, Gyursanzskym kertoi. CRM-järjestelmät ovat kovassa nousussa ja ERPeissä käytetään paljon SAPia. Pietarissa on myös korkealuokkainen korkeakoulujärjestelmä, joka tuottaa kovia tuloksia ja hurjia osaajia, ja osaamista löytyykin kaikilla tarvittavilla osa-alueilla.

Pietarissa on myös englanninkielistä työvoimaa hyvin saatavilla. Miten henkilöstö sitoutetaan, on varmasti kysymys, mikä askarruttaa monia Venäjän markkinoille aikovia yrityksiä. Endero on lähtenyt arvomaailmasta, jossa työntekijät ovat saaneet olla mukana alusta asti esimerkiksi valitsemassa omat tietokoneensa ja osallistumalla työhaastatteluihin. Vastuun jakamisella on pyritty siihen, että työntekijät saisivat tunteen yhdessä rakennetusta arvomaailmasta ja tulevaisuudesta.

Miten Venäjällä toimii kirjanpito, taloushallinto ja verotus?
Enderon kokemuksien mukaan byrokratia viranomaisiin päin vaatii kärsivällisyytä; kaikissa asiakirjoissa pitää olla vähintään kaksi leimaa. Mutta taloushallinto ei poikkea paljon suomalaisesta, erikoispiirre on kuitenkin pääkirjanpitäjän asema; hän on lähes "Jumalasta seuraava". Pääkirjanpitäjän palvelut voidaan myös ostaa luotettavalta taholta. Verotus ei ole kansainvälinen, verotarkastajilla on käsiaseet mukana, kun he tulevat tarkastukselle pari kertaa vuodessa! Henkilörekisterit pitää säilyttää seitsemänkymmentä vuotta, mutta taloushallinnon dokumentit vain kaksi, kolme vuotta. Erikoista on myös se, että väärentäminen on rikos, mutta jos paperit katoavat, se ei ole rikos!

Entäpä kustannustaso? Microsoft-lisenssi on samalla tasolla kuin Suomessa, ja myös toimitilavuokrat ovat Suomen tasoa metrolinjojen varrella. Pietarin hintataso on noin neljäkymmentä prosenttia Suomen hintatasosta, ja jos vertaa Moskovan ja Pietarin hintatasoa, on Moskova viisikymmentä prosenttia kalliimpi kuin Pietari.

Gyursanzskyn neuvot Venäjälle aikoville on, että kannattaa lähteä puhtaalta pöydältä, ei kannata ostaa sieltä valmista yritystä tai liiketoimintaa, sillä riskit voivat olla mittavat ja on vaikeata kontrolloida historiaa. Nimellisiin vaikeuksiin kannattaa aina varautua, esimerkiksi siivoojan palkkaaminen on todella hankalaa. Kun halutaan pelata puhtailla säännöillä, monet asiat vaikeutuvat ja kestävät kauemmin. Täytyy hyväksyä paikalliset pelisäännöt!

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kansainvälistymistavoitteissaan?
Rahoituspäällikkö Titta Mantila Finnverasta kertoi, miten yritykset voivat hyödyntää Finnveran palveluja kasvu- ja kansainvälistymishankkeissaan. Finnvera toimii liikepankkien ja riskirahoittajien täydentäjänä ja hoitaa lainat, takaukset ja takuut. Heillä on useita eri tuotteita erikokoisten yritysten hyvinkin erilaisille tarpeille. Kerro heille tarpeesi ja rahoituspalvelu räätälöidään juuri yrityksesi lähtökohdista. Myös aloitteleva yritys voi lähestyä Finnveraa, yritys ei tarvitse olla edes perustettu, kunhan suunnitelmat ovat hyvin tehty!

Katso lisätietoja Finnveran kasvu- ja kansainvälistymispalveluista:

Lisätietoja »

Russoft seminaari
Venäläisten IT-talojen yhdistyksen, Russoftin, vuosittainen kaikille avoin seminaari järjestetään 20-23.6.2007 lähellä Pietaria, siis vain muutaman tunnin junamatkan päässä! Lisätietoja »

Kimmo Rasilan esitykset:

1) Russoft ja Digital Design

2) Venäjä /Avenir

3) Venäjä /Finpro

Tilaisuuden palaute:

1) Yhteenvetoraportti

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteeri

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 29.01.2007, ja jäsenet valitsivat yksimielisesti Matti Heikkosen jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Mika Ahokas, Scalewise Oy ja Jarmo Kalliola, Profict Partners Oy. Vanhoina jäseninä jatkavat hallituksessa: Aino-Maija Fagerlund (FRENDS Technology), Timo Talasmaa (Nolics Oy), Jussi Autere (Gearshift Group Oy), Jyrki Kontio (TKK, R&D-Ware Oy), Antti Pietilä (VBS Net Oy), Seppo Takanen (Codebakers Oy), Juha Lamminkari (IT Moon Oy) ja Hannu Kytölä (Fiare Oy). Hallituksen neuvonantajina jatkavat Irmeli Lamberg ja Kimmo Rasila.

Yritysarkkitehtuuri

Kokouksen alussa Jaakko Riihinen, Nokia Oyj, piti kiinnostavan esityksen yritysarkkitehtuurista. Jaakko Riihinen työskentelee Nokia Oyj:ssä yritysarkkitehtuuriyksikön johtajana ja pääarkkitehtina. Hänellä on myös pitkä tausta ohjelmistoalalta sekä yrittäjänä että työsuhteessa.

Riihinen lähti yritysarkkitehtuuria käsittelevässä esityksessään liikkeelle kauhukuvien maalailulla kertoen niistä epäonnistuneista hankkeista, joissa 75-kertainen heittokaan ei ole epätavallista. Tätä estääkseen tarvitaan toisin sanoin yritysarkkitehtuuria. Mistä on kysymys, kun puhutaan yritysarkkitehtuurista, ja minkälaisiin asioihin pitää panostaa? Kysymys on siitä, miten voidaan säästää ja miten asioita voidaan tehdä paremmin.

Yritysarkkitehtuuri (Enterprise Architecture) on käsitteenä uusi, mutta perustuu monien tunnettujen menetelmien sulauttamiseen yhdeksi kokonaisvaltaiseksi viitekehykseksi ja lähestymistavaksi, joskin mukaan on tullut joitakin aivan uusiakin oivalluksia. Yritysarkkitehtuuri mahdollistaa liiketoiminnan ja ICT-teknologian yhtäaikaisen jatkuvan kehittämisen ja hallinnan.

"Yritysarkkitehtuuri konkretisoi strategian rakenteisiin. Se tuo esiin toimintaprosessit, organisaatiot, tietojärjestelmät ja sen, miten ne toimivat yhteen. Se on johtamistyökalu, joka luo kokonaisvaltaisen viitekehyksen", Riihinen selvittää. Hän tähdentää, että asiat pitää nähdä lenkkeinä; tasavahvat lenkit ketjussa edustavat yrityksen vahvuutta. Yritysarkkitehtuuri taas liittyy tähän siten, että pitää ymmärtää, miten voidaan optimoida yrityksen kehittäminen ja miten saadaan lenkit tasavahvoiksi. Tätä varten pitää kehittää kieli ja käsitteistö, jotta päätöksiä voidaan tehdä. Yrityksen kyvykkyys käsitellään käsitteillä. "Jos ei ole käsitteitä, ei voida käsittää", Riihinen kiteyttää.

Informaatiojärjestelmillä integroidaan eri toimintoja ja prosesseja toisiinsa. Näin tieto siirtyy formaalisessa muodossa. Arvo syntyy siitä, miten tieto minimoidaan ja formalisoidaan sellaiseen muotoon, että se voidaan integroida. Tuotteiden, palvelujen ja systeemin määritelmät ovat tärkeitä. Arkkitehtuuri on Riihisen määritelmän mukaan systeemin ominaisuus. Mutta onko mikä tahansa rakenne ilmentymä arkkitehtuurista?
Riihisen väittämä on, että arkkitehtuuri on joukko sellaisia rakenteita, sääntöjä ja periaatteita, jotka tyydyttävät tarkoituksenmukaisesti tämän systeemin eri toimintavaatimuksia. Toimintavaatimukset taas kuuluvat Riihisen mukaan IT-ihmisten perussivistykseen: Toiminnalliset vaatimukset voidaan pukea kanoniseen muotoon; heräte, prosessointi, vaste ja systeemin jäsentely. Kaikki sellaiset vaatimukset, joita ei saada tällaiseen muotoon, ovat ei-toiminnallisia vaatimuksia. Nämä ei-toiminnalliset vaatimukset määrittelevät arkkitehtuurin rakenteen, ja näkyvyys (visibility) on siitä yksi esimerkki.

Lisälukemista janoaville Riihinen suosittelee Geoffrey Mooren kirjaa "Inside the Tornado" (1995).

Tilaisuuden palaute:

1) Yhteenvetoraportti

2) Mikä oli tilaisuuden hyödyllsin anti?

3) Mitä aiheita toivoisit eniten tulevan jäsentilaisuuden aiheiksi?

4) Miten voisimme mielestäsi tehostaa ja kehittää tilaisuuksia jatkossa?

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteeri

Uuden osakeyhtiölain tavoitteet
Mitä muutoksia uusi laki on tuonut mukanaan? Keskeiseksi muutokseksi nousee nimenomaan pääomajärjestelyihin ja varojen ja voiton jakoon liittyvät kysymykset. Yleisesti kiinnostavia kysymyksiä ovat myös vastuukysymykset, seuraamukset ja oikeussuojat.

Syyt lain uudistumiselle ovat olleet muuttuneet rahoitusmarkkinat ja vapaan pääoman liikkuminen. Miten kilpailukyvyn ja joustavuuden vaateeseen on vastattu? Siten, että uudessa osakeyhtiölaissa on pyritty tuomaan uusia toimintamahdolllisuuksia siitä, miten rahoitus voidaan järjestää. Hallitukselle voi esimerkiksi antaa laveampia mahdollisuuksia rahoituksen hankkimiseen, ja varojen jakoon on tullut uusia keinoja. Yksi tavoite lainmuutoksessa oli myös sopimusluonteen lisääminen; toimijoille on annettu enemmän mahdollisuuksia sopia asioita haluamallaan tavalla.

Edellisessä laissa oli hyvin paljon viittauksia toisiin lainkohtiin, joissa taas viitattiin soveltaviin osiin ja niin edelleen, mikä teki laista vaikealukuisen. Nyt tavoitteena on ollut, että selkeys ja ymmärrettävyys lisääntyisivät; laki on nyt kirjoitettu auki ja tehty helppolukuisemmaksi. Mutta aina kun muutetaan vanhaa jo vakiintunutta tekstiä, syntyy tietysti tulkinnanvaraisuuksia, Iirola painotti.

Tavoitteena on ollut myös pienyhtiöystävällisyys, mikä tietysti on hieno poliittinen ele. On yritetty ottaa huomioon pienyhtiöiden erillistä asemaa. Tämä kuitenkin tuntuu Iirolan mielestä olevan pelkästään kosmeettista.

Keskeiset muutokset
Tahdonvaltaisuuden lisääminen (sopimusluonne) on asia, jonka Iirola toteaa olevan keskeinen muutos:

• Osakeannissa varat haluttaessa vapaaseen omaan pääomaan
• Vähemmistöosinko (yhtiöjärjestyksessä voitaisiin määrätä toisin)
• Yhtiöjärjestykseen johdon vapauttaminen tuottamusvastuusta yhtiölle (kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella)

Osakelajien välillä on tapahtunut suuri muutos verrattuna vanhaan lakiin. Aikaisemmin äänivaltaero sai olla 20-kertainen kahden osakelajin välillä. Nyt tämä ero on kokonaan poistettu. Kiinnostavaa on, että tämä menettely menee yleistä eurooppalaista valtavirtaa vastaan, totesi Iirola.

Voidaan myös toteuttaa osakeanti yhtiölle itselleen Lisäksi voidaan sijoittaa vapaaseen pääomaan, ilman että siihen liittyy osakeanti. Se, miten verottaja suhtautuu järjestelyihin, on hyvä kysymys. Tällä hetkellä tilanne on se, että osakeyhtiölaissa on keinovalikoimat, ja mahdollisuudet ovat joustavia ja laveita. Voi olla, että verotus on nyt se, joka leikkaa kiinni - ainakin toistaiseksi. Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö eivät ole kommunikoineet keskenään kovin hyvin tämän lain valmistelusta ja sen takia ei tiedetä verottajan suhtautumisesta vielä.

Mitä osakeyhtiölaissa sitten oikeastaan on muuttunut?
Muutokset ovat suurelta osin selvennöksiä aikaisemmasta. Lakiin tuli kuitenkin joitakin merkittävämpiä muutoksia, ja ne liittyvät lähinnä rahoitukseen ja varojen jakoon.

Vanha laki rakentui aika paljon sidotun oman pääoman saamalle suojalle. Tämä tarkoittaa, että mitä yhtiöön sijoitettiin ja mitä osakkeenomistajat sijoittivat varoina yhtiöön, niin siitä tuli sidottua pääomaa, joka oli myös velkojien suojana. Ja vastaavasti ilman velkojien suostumusta sitä ei voitu jakaa myöskään pois. Toinen asia, mikä siihen liittyi, oli pakkoselvitystila. Tällä tarkoitetaan, että pyrittiin yhteiskunnan taholta suojaamaan sitä, että täällä ei toimisi yhtiöitä, joilla on negatiivinen pääoma. Uudessa laissa on lähestytty asiaa vähän eri tavoin, nyt ei ole estettä sille, että toimitaan negatiivisella pääomalla. Varojen jaossa taas tulee erinäisiä asioita huomioitavaksi vähän korostuneemmin yhtiön solvenssin säilymisen kannalta: yhteisiä varoja ei saa jakaa, ei vapaitakaan, jos solvenssi uhkaisi vaarantua.

Onko varojen jaossa jotakin aikarajaa, milloin ne voidaan siirtää, kysyttiin yleisön joukosta. Iirola vastasi, että varoja ei voida siirtää, jos katsotaan, että maksukyky heikkenee. Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai olisi pitänyt tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden ("maksukykyisyystesti").

Suhteellisen suuri muutos kaiken kaikkiaan on pääomajärjestelyssä. Nyt lähdetään siitä, toisin kuin aiemmin, että osakkeiden lukumäärän nimellisarvon summan ei tarvitse olla osakepääomaa. Osakemäärät ja osakeannit elävät omaa elämäänsä, ja niillä tarkoitetaan osakkeenomistajien keskinäisiä suhteita. Kun taas se, mikä tapahtuu osakkeen pääomapuolella, kun sitä korotetaan tai alennetaan, on kysymyksiä suhteessa velkojiin ja ulkopuoliseen maailmaan. Napanuora osakeannin ja osakkeen lukumäärään ja osakepääomaan on katkaistu.

Hallituksen jäsenen vastuista
Kimmo Jyllilä tulee pääomasijoittajakentältä ja hän toi hieman käytännönläheisemmän näkökulman illan lakitarkasteluun.

Uusi laki on Jyllilän mielestä selkeämpi; se antaa mahdollisuuden myös pienille yhtiöille ja yrittäjille lukea ja ymmärtää asiaa. Edellisen lain viittaussoppa oli hankala, kuten Iirolakin totesi.

Pääomasijoittajan näkökulmasta laki antaa paljon uusia mahdollisuuksia, ja nyt odotetaan vain mitä verottaja siihen sanoo.

Yhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voittoa pitäisi maksimoida lyhytjänteisesti. Hallituksen pitää ottaa yhtiön etu huomioon. Se, että ajetaan yhtiö maksimaaliseen voittoon maksamatta veroja, ei esimerkiksi ole puolustettava teko.

Hallituksen on huolellisesti toimien valvottava yhtiön etua. Huolellisuusperiaate on suurin kriteeri, kun puhutaan vahingonkorvausmenettelystä. Huolellisuusperiaatteella arvioidaan yrityksen johdon ja hallituksen toimintaa Pitää pyrkiä objektiivisuuteen, pitää katsoa miten huolellinen henkilö olisi toiminut vastaavassa tilanteessa. Mitä enemmän päätöksessä on riskiä, sitä enemmän huolellisuusperiaate korostuu. Liiketoimintaan kuitenkin kuuluu riskien ottaminen. Sinänsä se, että tekee virheellisen päätöksen, ei ole mikään vastuuperuste edellyttäen tietysti sitä, että on täytetty huolellisuusvaatimus.

Huolimattomuudesta voi myös joutua vahingonkorvausvastuuseen, Jyllilä tiedotti. Kuka oikeasti on vastuussa, hallituksen jäsen ja mahdollisesti varajäsen, jos on ollut sijalla. Vastuu on henkilökohtaista, ja sitä arvioidaan henkilökohtaisen toimimisen kautta.

Jyllilän top 3 neuvot hallituksen jäsenenä oleville:

• Hallituksen jäsenyys ei ole pelkkä kunniatoimi
• Hallituksen jäsenenä toimiminen vaatii aikaa ja perehtymistä
• Tunnettava yhtiöjärjestys, lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Voit tutustua yksityiskohtaisemmin Jylllilän ja Iirolan esityksiin tästä:

Asianajaja, VT, Olli Iirolan esitys:
"Uuden osakeyhtiölain keskeisiä muutoksia"

CFQ, Eqvitec Partners Kimmo Jyllilän esitys:
"Hallituksen jäsenen vastuu ja uudistunut osakeyhtiölaki - hallitusammattilaisen näkökulma"

Tilaisuuden palaute:
* palaute_jasentilaisuudesta_18.1.2007 yhteenvetoraportti.pdf
* palaute_jasentilaisuudesta_18.1.2007_avoimetvastaukset.pdf

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteri

Tilaisuuden alusti tohtori Petri I. Salonen kertomalla
Miksi networking on tärkeää ja miten siihen valmistaudutaan?

Salonen toimii kansainvälisessä organisaatiossa, jossa Microsoftin partnerit yhdessä auttavat toisiaan verkottumaan. Organisaation yhtenä tehtävänä on jatkuvasti pitää "speed networking" -tapahtumia. Salonen toi amerikkalaistyylisessä esiintymisessään esille tärkeitä ja hyödyllisiä seikkoja myös verkottuville suomalaisille ohjelmistoyrittäjille.

Salosen ohjeita siitä, mitä Sinun kannattaa miettiä ennen networking-tilaisuuksiin osallistumista:

1. Mieti syy, jonka takia osallistut tiettyyn tilaisuuteen. Monesti ei tiedetä, miksi osallistutaan ja mitä haetaan. Tee illalle tavoite!
2. Rakenna elevator pitch eli hissipuhe, joka tarkoittaa, että kerrot vastapelurille hyvin nopeasti minkä takia hänen pitäisi olla kiinnostunut sinusta. Mieti miten tuot viestisi esille. Se, mikä on sinulle itsellesi selvä, ei välttämättä ole sitä toisille. Kirjoitettuna hissipuhe on 150 sanaa. USA:ssa sinulla on yleensä 10 s aikaa saada viestisi perille, muuten olet "out".
3. Mieti etukäteen kuinka monta käyntikorttia aiot illan aikana saada. Jos käytät tunnin aikana 3 min per henkilö, sinulla on 20 korttia, Jos käytät 10 min, sinulla on paljon vähemmän! Olet tilaisuuksissa tekemässä bisnesta, syö siis nopeasti ja keskity varsinaiseen aiheeseen. Keskity tilaisuuksissa niihin ihmisiin, jotka ovat tärkeitä sinun bisneksen kannalta! Usein tehdään se virhe, että käytetään paljon aikaa sellaisiin ihmisiin, joita tuntee entuudestaan.
4. Jälkiseuranta on tärkeää! Laita tilaisuuden jälkeen lyhyt sähköpostiviesti, jossa kerrot, että oli kiva tavata. Jos homma ei toimi uusien kontaktien kanssa, kannattaa saman tien katkaista bisnes-suhde, Salonen neuvoi. Järjestä käyntikortit heti tilaisuuden jälkeen CRM- järjestelmääsi.
5. Suunnittele! Laadi tavoitteet ja strategiset linjat. Jos et aseta tavoitteita, niitä et kyllä saavutakaan.
6. Kannattaa myös kiinnittää huomiota pukeutumiseen, tulla tilaisuuteen ajoissa sekä ottaa käyntikortit mukaan. Ja kuunnella toisia, ei vain puhua itsestään!

Petri I. Salosen esitys (ppt):
"Networking to success - to be effective and get yourself heard in 60 seconds"

Tilaisuuden palaute:

* palaute tilaisuudesta speed networking yhteenveto.pdf
* palaute tilaisuudesta speed networking avoimet 1.pdf
* palaute tilaisuudesta speed networking avoimet 2.pdf
* palaute tilaisuudesta speed networking avoimet 3.pdf

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteri

Mikael Honkavaara, "Vuoden Ohjelmistoyrittäjä", kertoi mielenkiintoista tarinaansa siitä kuinka Hybrid Graphics monen vaiheen kautta on päätynyt maailman johtavaksi mobiiligrafiikan yritykseksi. Lisäksi Mikko Kosonen, johdon neuvonantaja, Nokia Oyj ja Artturi Tarjanne, softa-alan pitkän linjan vaikuttaja, Nexit Ventures, kertoivat omat tarinansa menestyksineen ja epäonnistumisineen. Kuten kutsussa todettiin, tästä tilaisuudesta ei tehty referaattia.

Yrittäjä, joka on hyödyntänyt ulkopuolista asiantuntemusta hallituksessaan: Timo Kaisla

Timo Kaislan taustalla on perheyritys Service 4 Mobile Oy, joka kesällä 2006 myytiin Tieto-X Group:ille.
Kaisla on käyttänyt hallituksessaan Senior Advisereita eli hallituksen neuvonantajia vuodesta 2004 alkaen . Kaisla halusi neuvonantajat mukaan siinä vaiheessa, kun omat rahkeet eivät enää riittäneet. Hieman epäilystä ajatus tosin herätti, koska hänellä oli omien sanojensa mukaan "perusyrittäjän asenne" eli hän ei halunnut, että joku alkaa "käskemään". Toisaalta hän ajatteli, että yritys on pieni ja se, mitä tehdään, ei ole niin monimutkaista. Myös neuvo, että "se voi olla fiksua" vaikutti päätöksentekoon.

Yritys halusi olla vakuuttavampi sekä asiakkaille että työnhakijoille, sekä haki tukea strategiatyöhön. Advisoreiden valinnassa mietittiin valintakriteereitä ja haluttiin löytää sellaisia, jotka asiakaskunta tuntee.
Senior Adviserit löytyivät sekä omien kontaktien kautta että Boardman ja Suomen hallitusammattilaisten välityksellä. Yritys käytti Senior Advesereita mm.: www-sivuilla, seminaareissa "yrityksen hattu päässä" ja kirjastona. Strategiatyöstä sovittiin, että he ovat käytettävissä noin 1 päivän neljännesvuosittain. Kustannukset tästä olivat 650 € /kk/adviser. Kaislan omakohtainen kokemus on, että he mielellään jakavat osaamistaan puoli-ilmaiseksi pienille yrityksille. Yrityksellä oli advisereiden kanssa tiettyjä yhteisiä tapaamisia ja he olivat käytettävissä neuvonnassa. Yrityskaupassa taas advisereilta saatiin arvokas tuki miten itse prosessi viedään läpi, aikaa sen vetämiseen heiltä ei löytynyt.

Kaislan näkemys on, että adviserit saattavat sopia hyvin hallitustyöskentelyyn kun yritys on pieni. Suurin anti hänen yritykselle oli strategiatyö, fokus saatiin nopeammin löytymään ja turhat rönsyilyt poistettua. Juuri jämäkämpää strategiatyötä lähdettiin hakemaan sekä työkaluja siihen. Systematiikka löytyi nopeasti myös siihen, miten yritystä johdetaan. Pienessä yrityksessä pitää kuitenkin myös säilyttää mahdollisuus olla reaktiivinen., Kaisla painotti. Yhtä oikeaa tapaa ei ole, kokeilkaa, hän kehotti.

Hallitusammattilainen, joka on useamman yrityksen hallituksessa mukana: Kimmo Rasila

Kimmo Rasila kertoi miten sellainen hallitus, joka toimii, auttaa meitä kehittämään yritystä.

Hallituksen rooli ja tehtävä
Rasila alleviivasi heti aluksi osakeyhtiölain sanelemat pelisäännöt.
Hallitus on oikeasti yhtiön korkein päättävä elin. Hallituksella on tiukka valvontavastuu! Hallituksen puheenjohtajalla, toisin kuin luullaan, ei ole muodollista asemaa, hallitus päättää yhdessä ja hallitus voi valtuuttaa puheenjohtajan tekemään asioita. Hän muistutti myös että, pöytäkirjat tulisi kirjoittaa niin, että poliisikin ymmärtää, tekstin olisi alun perin oltava selkeää.

Hallitukselle on tärkeää selvittää omistajien tahtotilaa, josta sitten syntyy strategia. Haluaako omistaja esim. kasvattaa yrityksen arvoa vai tehdä yhtiöstä osinkokoneen? Tahtotila on kaikkien päätösten takana ja toimivan hallituksen on oltava siitä selvillä onnistuakseen omassa työssään.

Parhaimmillaan hallitus auttaa yrityksen johtoa löytämään uusia suuntia, arvioimaan strategisia vaihtoehtoja ja uudistamaan ja kehittämään yrityksen johtoa. Pystyvätkö esim. perustajat viemään yhtiötä seuraavaan vaiheeseen? Tästä esimerkkinä Rasila kertoi, että toimitusjohtajakin on usein vaihdettu hänen istumissa hallituksissa.

Miksi pitäisi ottaa ulkopuolisia hallitukseen?
Se synnyttää pakon säännölliseen raportointiin. Lisäksi tärkeä juttu on se, että ulkopuolisella ei ole tunteet eikä rahat pelissä - hän pystyy kylmään rationaaliseen päätöksentekoon. Yrityksessä voi olla asioita, joita on tehty tietyllä tavalla vuosia, ulkopuolinen voi nopeasti puuttua epäkohtiin ja lopettaa ne. Ulkopuolisia hallitusjäseniä kannattaa harkita etenkin, jos yritystä ollaan myymässä seuraavan viiden vuoden sisällä.

Miksi ei kannattaisi ottaa ulkopuolista jäsentä hallitukseen?
Ulkopuoliset jäsenet lisäävät kustannuksia ja hallinnollista työmäärää, ja jos ei ole valmis kertomaan yrityksen kaikkia asioita, niin älkää ottako hallitusammattilaisia, Rasilan neuvoi.

Jos yritys päätyy ottamaan hallitusammattilaisen, niin jäseneksi kannattaa valita vain sellaisia, jotka tuovat lisäarvoa, täydentävät osaamisellaan toisiaan ja pystyvät käyttämään riittävästi aikaa hallitustyöhönsä. Jos yritys on esim. kansainvälistymässä, kannattaa ottaa sellainen jäsen, joka pystyy auttamaan juuri siinä.

Vaihtoehtoinen ratkaisu on hallituksen neuvonantaja, adviser, joka Rasilan mielestä sopii hyvin jos omistus on keskittynyt. Rasilan suositukset: 3-4 jäsentä hallituksessa riittää, hallituksen pitää olla keskusteleva elin, saunokaa ja juokaa kaljaa ja uskaltakaa vaihtaa jäseniä. Hallituksen kokouksissa kannattaa keskustella tulevaisuudesta, ei operatiivisista asioista! Hallituksen jäsenen palkkioksi Rasila arvioi noin 1000 €/kk.

Ohjelmistoyrittäjät ja Sitra: Markku Sjöstedt

Sitra toi pääomarahoittajan näkökulman illan keskusteluun. Yrityksen nopea ja voimakas kasvu vaatii yleensä pääomarahoitusta, johon Sitra tarjoaa välineet. Sjösted painotti hallituksen tehtävästä että on löydettävä kasvuyrityksen kriittiset menestystekijät! Missä ollaan hyviä ja miten niillä kriteereillä päästään eteenpäin ovat avainkohdat. Tärkeätä on myös määritellä yrityksen markkina-asemaa.

Ohjelmistoyrittäjät ry ja Sitra järjestävät yhdessä tilaisuuden syyskuun 28 päivä, jossa yritykset esittäytyvät Sitran INTRO-verkoston yksityissijoittaja-/hallitusjäsenkandidaateille. Markku Sjöstedt kertoi tästä tilaisuudesta ja siihen hakeutumisesta. INTRO on markkinapaikka, jossa rahoittajat ja yrityskanta kohtaavat. Se toimii Sjöstedtin mukaan tällä hetkellä hyvin, joka kolmas forumilla esittäytynyt yritys saa hakemansa rahoituksen.

Lisää myös Sitran reitistä pääomarahoitukseen: www.preseed.fi »

Luennoitsijoiden esitykset:

Kimmo Rasilan, hallitusammattilainen:
"Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä"

Markku Sjöstedt, Toimialajohtaja, Sitra:
"Panosta kasvuun -rekrytoi hallitukseesni lissä osaamista"

Timo Kaisla, CEO, Service 4 Mobile:
"Näin käytän Senior Advisereita yrityksen kehttämisessä ja myyntitilanteissa"

Palaute illan tilaisuudesta:

1) Yhteenvetoraportti

2) Avoimet vastaukset

Tilaisuuden palaute:

* palaute_tilaisuudesta_0908 2006_yhteenvetoraportti.pdf
* palaute_tilaisuudesta_0908 2006_avoimet 1.pdf
* palaute tilaisuudesta_09082006_avoimet 2.pdf
 

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteeri

Vaatikaa myyntiä ja kokeilkaa!

Heikki Luoma nostatti aluksi ohjelmistoyrittäjien mielenkiinnon kysymällä, mitä muutoksia haluaisit tehdä myynnin tuloksissa ja mitä olet itse valmis tekemään sen eteen? Valmiudet muutoksiin ovat Luoman mukaan psykologiset, sekä johtamiseen että myyntiosaamisen liittyvät. Psykologiset valmiudet voivat esimerkiksi olla ahdistuksen hyväksyminen. Psykologisia valmiuksia käyttämällä esimerkiksi kaksi ahdistunutta myyntihenkilöä sparraavat toisiaan soittamalla yhdessä asiakkaille! Johtamisen valmiudet ovat selkeät – vaatikaa myyntiä ja uskaltakaa myös vaatia tuloksia. Vaatimuksen jälkeen myyjät tietävät, mitä heiltä odotetaan. Ihmiset haluavat yleisesti tehdä sen mitä heiltä odotetaan. Antakaa asiantuntijoiden (myyjän) itse keksiä, miten myyntiä tehdään ja toteutetaan, älä mieti valmiita ratkaisuja myyjän puolesta. Myyntiosaamisen valmiuden suurimmat puutteet ovat prospektoinnissa; ei haeta tarpeeksi uusia asiakkaita ja tehdään liian vähän asiakaskäyntejä, myyjät istuvat toimistolla. Asiakkaan hyödyt kannattaa selvittää. Onnistumisen elementit luodaan haastavilla, mutta realistisilla tavoitteilla ja luovuutta ei kannata unohtaa. Kannattaa myös kokeilla – ei vain suunnitella. Pienillä muutoksilla saadaan suuria tuloksia. Jos epäröitte mielessänne olevaa ideaa – kokeilkaa! Kokeilun kautta tulokset tulevat, Luoma innoitti yleisöä.
Heikki Luomalta on tulossa ilmainen myynnin mallit-opas, jota voi tilata: heikki.luoma@actional.fi

Buukatkaa koko ajan asiakaskäyntejä!

Raimo Jalonen lähestyi softamyynnin haasteita käytännönläheisestä näkökulmasta. Kronodoc Oy myy dokumentinhallintosoftaa, ja asiakkaina ovat suuret teollisuusyritykset. Myynti on Jalosen mielestä vaikuttamista, myyntiä ja markkinointia ei voi erottaa toisistaan. Avainkysymykset ovat: mitä olet myymässä ja minkä ongelman sillä voi ratkaista. Miten se kerrotaan asiakkaalle, miten saada asia sellaiseksi, että asiakas oikeasti ymmärtää mistä puhut. Tässä haastetta jokaiselle ohjelmistoyrittäjälle! Ja miten saadaan asiakas kiinnostumaan juuri sinun innovaatiosta, miten saadaan asiakas toteamaan että juuri sillä on arvo? Myös referenssien luominen on tosi tärkeää, Jalonen korosti. Miksi ostaisin firmasta, jonka nimeä en ole ikinä kuullut? Tarinan rakentaminen firman nimen ympärille on osa imagoa. Mutta mistä se ensimmäinen referenssi sitten saadaan – tehkää vaikka ilmaiseksi, kuului Jalosen neuvo. Kannattaa myös panostaa uskottavuuteen - jos ei tiedä asiakkaan toimialasta mitään, on hyvin vaikeaa toimia uskottavasti.

Ostopäätös tehdään Jalosen kokemuksen perusteella usein kollektiivisesti. Talousjohtajan intressit ovat kuitenkin erilaiset kuin teknisen asiantuntijan tai laatuhenkilön, kuka tahansa syklissä voi sanoa ei. Erilaiset ostajajoukot täytyy tunnistaa, jotta saadaan kaupat lyötyä lukkoon. Asiakkaan toimintojen ymmärtäminen on myynnin tärkeä tehtävä! ”Kyllä mä myyn, mutta kun asiakas ei osta”, myyntihenkilö voi todeta. Täytyy siis ensin selvittää asiakkaan toiminnot. Kysytään suoraan asiakkaalta, oli Jalosen yksinkertaisen nerokas ohje. Ymmärrä asiakkaan business!

Ja se tärkein…

Suurin ongelma kaikissa Jalosen tuntemissa myyntiorganisaatiossa on ollut se, että ei tehdä tarpeeksi asiakaskäyntejä. Tärkeintä on riittävän aktiviteettitason ylläpitäminen, koko ajan pitää buukata uusia käyntejä! Myyntijohdon tärkein tehtävä on kohderyhmän määrittely henkilötasolla ja aktiviteettitason seuranta. Myyntitoiminnan tehokkuutta voi mitata ”cost per sales dollar ”-kaavalla. Lopuksi Jalonen totesi että ”myynti ei ole taidetta, mutta myyntityön pitää olla hauskaa” ja myyntityö on, toisin kuin ajatellaan, erittäin kurinalaista

Kalliola ja Jalonen paneelikeskustelussa

Jarmo Kalliola - todellinen tarina elämästä

Kalliola toimii tällä hetkellä johdon konsulttina ja arvostettuna IT-alan asiantuntijana. Hän perusti vuonna 1985 kassapäätejärjestelmiä kehittäneen Datacheck Oy:n, josta tuli sittemmin osa pörssiin listattua Aldata Oyj:tä. Kalliola toimi Aldata Oyj:n ja sen edeltäjien johtotehtävissä vuodesta 1997 sekä toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä vuosina 1998-2003.

Kalliolan menestyskonsepti koostuu seuraavista tekijöistä: 1) usko itseesi, organisaatioon ja tuotteeseen, uskon pitää tulla sydämestä 2) tiimi, johto on tärkein voimavara 3) pääomaresurssit, yrityksellä pitää olla sellaiset resurssit, joilla se pääsee siihen päämäärään mihin se uskoo 4) tuote, yritykset lähtevät yleensä tuote edellä, uskotaan että tehdään maailman paras tuote, mutta Kalliolla se on vasta neljäntenä.

Kalliola kertoi kiehtovasti ”case Aldatan” kautta, miten menestyskonseptia otetaan käyttöön. Ensin koottiin avainhenkilöiden tiimi ja hankittiin pääoma. Tämä oli ensimmäinen suomalainen yhtiö, joka perustettiin puhtaasti joint-venture kapitaalilla. Kun pääoma oli hankittu, tuotetta lähdettiin tekemään ja päästääkseen nopeasti vauhtiin ostettiin valmis tuote. Yhtiö teki ensimmäisen vuoden jälkeen voittoa ja oli vuonna 1992 markkinajohtaja Suomessa, jonka jälkeen johdolle lähdettiin myymään ajatusta listautumisesta ja kansainvälistymisestä. Kansainvälistyminen saatiinkin käyntiin ja siinä vaiheessa puuttui vain tuote. Kalliolan tarinasta nousi esille selkeät tavoitteet, joihin uskotaan ja joita lähdetään toteuttamaan. Rohkeita päätöksiä, uskoa asiaan ja oikeisiin ihmisiin, olivat ne perusasiat, joita Kalliola esityksessään toi esille ja jotka saatiin todeta toimiviksi myös käytännössä. Jos edellä mainitut Kalliolan perusasiat ovat järjestyksessä ja rahoitus vain puuttuu, niin tiedoksi että syksyllä on tulossa Jarmo Kalliolan järjestämä rahoitusseminaari (6.9.2006), josta tiedotamme Ohjelmistoyrittäjille myöhemmin lisää.

Esiintyjien ppt-esitykset:

Heikki Luoma - Heikki_Luoma_Ohjelmistoyrittajat_140606.pdf

Raimo Jalonen - Raimo_Jalonen_Kronodoc_14062006.ppt

Tilaisuuden palaute:

* palaute_jasentilaisuudesta_ohjelmistotuo_yhteenvetoraportti.pdf
* palaute_jasentilaisuudesta_ohjelmistotuo_avoimetvastaukset.pdf
* palaute_jasentilaisuudesta_ohjelmistotuo_avoimetvastaukset(2).pdf
* palaute_jasentilaisuudesta_ohjelmistotuo_avoimetvastaukset(3).pdf

Ohjelmistoyrittäjät ry/Benita Helistö, tiedotussihteri

Ohjelmistoyrittäjien jäsenillan keskustelu järjestettiin otsikolla ”Mitä EU, ohjelmistopatentit ja immateriaalioikeudet merkitsevät ohjelmistoyrittäjälle”, ja sen osanottajat olivat Kaj Arnö, MySQL:n yhteiskuntasuhteista vastaava, kansanedustaja Jyrki J. Kasvi sekä TJ Pekka Pere, Proha Oy. Puheenjohtajina toimivat Ohjelmistoyrittäjien puheenjohtaja Matti Heikkonen sekä jäsentapahtumien vastaava Taneli Tikka.

Patenttijärjestelmä

Patenttimielipiteet jakavat kenttää, ovat usein ristiriitaisia, eikä yhtä totuutta tunnu olevan. Yleisimmät patentteja vastaan esitetyt argumentit ohjelmistoalalla ovat, että ne estävät innovaatiota ja niitä käytetään väärin, esim. kauppapoliittisina työkaluina. Patenttien puolustajat taas korostavat sitä, että Eurooppa ei ole mikään autonominen saareke maailmanmarkkinoilla vaan osa globaalista markkinaa, jota USA hallitsee ja jossa patentit ovat osa kaupankäyntiä. Patenttien alkuperäinen tarkoitus on kuitenkin ollut nimenomaan lisätä luovuutta ja keksintöjen hyväksikäyttöä myöntämällä keksijälle väliaikainen monopolioikeus.

Patenttijärjestelmän pitäisi lisätä teknisen tiedon leviämistä, koska keksintö tulee paljastaa patenttihakemuksessa ja tämä tieto on julkista ja vapaasti käytettävissä. Näyttää siltä että jossain vaiheessa on menty täysin väärille raiteille, kun esim. USA:sta löytyy rahoittajia, jotka rahoittavat patenttioikeudenkäyntejä. Juuri Yhdysvalloissa patenttioikeuksista syntyy usein kiivaita oikeustaisteluja, jotka voivat uhata yksittäisten yritysten liiketoimintojen kehittymistä. Tuorein esimerkki patenttioikeuskiistasta Yhdysvalloissa on JPEG -formaatti, jossa Philips väittää Kodakin rikkoneen yhtiön kuvanpakkausta koskevaa patenttia.

Mitä mieltä panelistit olivat ohjelmistopatenteista?

Pekka Pere edusti patenttien puolestapuhujia, Jyrki J. Kasvi sekä Kaj Arnö taas näkevät maailman parempana paikkana innovaatioille, jos patenttijärjestelmää ei olisi. Tosin panelistit olivat samaa mieltä siitä, että yhtenäinen patenttijärjestelmä Euroopassa on tavoiteltava asia. Säännöt pitäisi tehdä niin yhtenäisiksi, että ne pätevät kaikissa EU:n maissa. Voidaan sanoa että, Pere edusti perusamerikkalaista liiketapaa ja muut yleistä, eurooppalaista ideologista tasoa. Vilkasta patenttikeskustelua leimasi sotataidon sanasto; puhuttiin terroribalanssista, barrikadeista, patentit kuvattiin kilviksi ja suojaksi hyökkäyksiä vastaan, puhuttiin puolustamisesta sekä offensiivisesta strategiasta.

Nykyajan kauppasota käydäänkin patenttisalkuilla? Mitä jokaisen yksittäisen ohjelmistoyrittäjän sitten kannattaisi pitää mielessä, mikä on se yksi juttu, mitä kannattaa huomioida kun tekee päätöksensä patentoidako vai ei, kysyi puheenjohtaja Matti Heikkonen? Kaj Arnö oli sitä mieltä, että yksi tapa puolustautua niitä vastaan, jotka tulevaisuudessa käyttävät patentteja hyökkäävästi, on hankkia itse jonkinlainen patenttisalkku. Toinen ja oikeastaan ainut tapa vaikuttaa hänen mielestään, on toimia poliittisella tasolla, lobata rahan avulla sen puolesta, että ohjelmistopatentteja ei tulisi vielä enemmän Eurooppaan.

Pekka Pere taas kehotti kaikkia pieniä ohjelmistoyrityksiä patentoimaan ja suojaamaan kaikkia keksintöjään ja jos haluaa toimia kansainvälisillä markkinoilla, patentti kannatta hakea nimenomaan Yhdysvalloissa, jolloin saa 40% suojan maailmanmarkkinoista. Jyrki Kasvi kouluttaisi henkilökuntaa järjestelmän väärinkäytön estämiseksi sekä kehotti suojautumaan, julkaisemalla keksintönsä. Kun keksintö on julkinen, kukaan muu ei voi sitä patentoida sen jälkeen. Todelliset innovaatiot, jotka hänen mielestään ovat muuttaneet viestintää (s-posti, chatit, blogit, irqit) ovat syntyneet siten, että joku on kehittänyt oivalluksensa ja laittanut sen julkiseen jakoon, jossa sitä on kehitetty edelleen.

Ohjelmistopatenttien erityispiirteet ja copyright

Minkä takia ohjelmatalojen business on niin erilaista kuin perinteinen tuotekehitys, että tarvittaisi eri tavalla toimiva patenttikäytäntö? Vastaus siihen lienee yleisöstä esitetty softaspesifinen argumentti, näkemys, että nykyään teknologian turnover-aika on 3 kk:tta ja patenttien turnover-aika on vuosi, jos patenttia ajatellaan "softatekijän suojaksi työkaluna, niin tutkinta pitäisi saada kymmenen kertaa nopeammaksi!" Arnö totesikin, että ohjelmistoteollisuus on uusi asia liittyen sekä patenttijärjestelmään että copyright-järjestelmään. Jos nyt kehitettäisi jokin suojatekijä, se ei hänen mielestään olisi kumpikaan järjestelmä.

Mitä eroa patenteilla ja copyright’lla sitten on? Patentit antavat määräaikaista suojaa teknisille ratkaisuille ja keksinnöille, ja tekijänoikeus puolestaan suojaa ”teoskynnyksen ylittäviä teoksia”: mm. kirjoituksia, maalauksia, elokuvia, musiikkia ja tietokoneohjelmia (koodia ja sovellusdesignia). Tosin moni merkittävä taideteos on esimerkiksi luotu lainaamalla muita teoksia ja muuntelemalla niitä innovatiivisesti. Taidehistoriassa esimerkiksi tunnetaan tyylisuuntia nimeltä eklektismi ja postmodernismi joissa vapaasti lainaillaan aiheita ja elementtejä aiemmista teoksista. Monet Disneyn animaatioelokuvat ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten aiempia kirjallisia teoksia on käytetty innovatiivisesti ja luotu uusia teoksia. Tekijänoikeuslainsäädännön taustana oli individualismin ideologian myötä kehittynyt rationaalisen luonnonoikeuden kaudella oppi ”luovasta yksilöstä”, jonka tulee saada ”nauttia luovan työn hedelmistä”.

Ohjelmistopatenttikeskustelu jatkuu EU:ssa, tällä hetkellä on vireillä uusi lainsäädäntö joka harmonisoisi patenttilainsäädäntöä Euroopan maiden välillä. Seuraava askel keskustelussa otetaan 18.7.2006 jolloin patenttiehdotus-direktiivistä pyydetyt mielipiteet käydään läpi.

Mainittakoon, että tässä jutussa faktalähteenä on käytetty OTK, LL.M Pekka Riekkisen esitys "Immateriaalioikeus ja sen taloudellispoliittinen merkitys", jotta myös tässä pysytään tekijänoikeuslain vaatimalla eettisellä tasolla.
 

Ohjelmistoyrittäjät ry Benita Helistö/tiedotussihteeri

Työehtosopimuksia (TES) neuvoteltaessa nämä liitot edustavat sopijaosapuolia, työnantajia ja työntekijöitä. Työehtosopimuksissa sovitaan työpaikoilla noudatettavista yleisistä ja kaikkia koskevista työsuhteen ehdoista, määritellään siis mm. palkat, työajat ja lomat. Jokaiselle toimialalle tehdään omia työehtosopimuksia, joissa otetaan alan erityispiirteet huomioon. Yleissitovana työehtosopimuksena pidetään sellaista, jonka normaalisitovuuden piirissä on ainakin noin puolet alan työntekijöistä. Työnantaja, jota koskee yleissitovuus, on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta kaikkiin sopimuksen piirissä oleviin työntekijöihinsä näiden järjestäytymisestä riippumatta. Yleissitovuuden merkitys on toisin sanoen se, että työehtosopimuksia ja työnormeja pitää noudattaa, kuuluu työnantaja työnantajaliittoon tai ei. Tämä koskee kaikkia alan yrityksiä. Työsopimuksiin ei myöskään voi sopia huonompia ehtoja kuin mistä on sovittu yleissitovassa työehtosopimuksessa.

Palkankorotukset

Ajankohtainen asia työmarkkinoilla on työehtosopimuksen yleissitova palkankorotus, joka astuu voimaan 1.4. ja 1.11.2006. Palkkojen korotus ja se, miten korotuskäytäntöjen kanssa kannattaa toimia, kiinnostivat jäseniä ja herättivät kysymyksiä. Kun palkkoja on esimerkiksi korotettu jo vuoden alussa, pitääkö korottaa uudestaan huhtikuussa? Vastaus kuuluu että, työehtosopimus on minimisopimus, jonka alle ei saa mennä. Voi toki sopia parempia ehtoja mitä työehtosopimus määrittelee, mutta asia pitää tehdä selväksi työntekijän kanssa, että se korvaa myöhemmin tulevan pakollisen korotuksen. Palkankorotus aikaistettuna ei siis ole ongelma, jos se on sovittu yhteisymmärryksessä molempien osapuolten kesken ja, että se sisältää myöhemmin tulevan pakollisen korotuksen. ERTOn lakimies Pehkonen korosti kuitenkin, että palkankorotuksen rytmin muuttaminen voi yrittäjän kannalta olla riski. "Pitää aina tehdä selväksi, mitä se tarkoittaa ja missään nimessä se ei voi johtaa siihen, että palkankorotus jää pienemmäksi työntekijän kannalta, koska laki turvaa minimiehdot", Pehkonen jatkoi. Höykinpuro vuorostaan varoitteli, että "kun työntekijä lähtee ovet paukkuen ja lähettää laskun perään, koska yleiskorotukset ovat jääneet maksamatta, niin käytäntö on se, että se sitoo työantajaa paljon enemmän kuin työntekijää".

Soveltamisalasta

TESiä sovelletaan alan yrityksen päätoimialan mukaan. Päätoimiala voi joskus olla häilyvä, säädöksissä ei aina pysytä samassa tahdissa kuin ala menee eteenpäin; ala elää ja sopimusten soveltaminen tulee perässä. Toimialaperiaate tarkoittaa kuitenkin sitä, että sovelletaan samaa sopimusta kaikkeen yrityksessä tehtävään työhön, esim. yrityksen kokki tai autonkuljettaja noudattaa saman alan TESiä kuin sihteeri, puhelinvaihteenhoitaja tai projektipäällikkö. TESiä ei sovelleta johtoon tai ns. työnantajaedustajiin. Huomioitavaa on, että työntekijöiden järjestäytymisellä ei ole merkitystä, he voivat puolestaan kuulua mihin liittoon tahansa.

Paikallinen sopiminen - mitä voi sopia ja mitä ei

Paikallisen sopimisen ehtona on kuuluminen työnantajaliittoon. Joitakin poikkeuksia kuitenkin on, esim. työaikalakimääräyksissä. Peruslähtökohta on se, että jos sopimuskorotus tulee, niin korotukset pitää maksaa tiettyinä ajankohtina ja paikallisesti ei voi sopia toisin, jos ei kuulu työnantajaliittoon. Irtisanomisajoista voi kuitenkin käytännössä sopia myös paikallisesti. Molemmat liiton miehet olivat samaa mieltä siitä, että voidaan sopia esim. molemminpuolisesta kahden kuukauden irtisanomisajasta. Pehkonen painotti kuitenkin, että työnantajalla ei voi olla lyhyempi irtisanomisaika kuin työntekijällä. Irtisanomisajat pitää olla tasamittaiset tai työnantajapuolella pitempi. Monista eduista voi myös sopia vapaasi, esim. autoeduista, luontaiseduista ja työaikajärjestelyistäkin. Mutta ns. ”kovista” jutuista ei voi sopia, jos ei kuulu työnantajaliittoon, josta esim. päivätyö on yksi. Työaikajärjestelyistä voi sopia poikkeavasti niin, että välillä voi tehdä pitkää työviikkoa ja välillä lyhyttä, mutta työajan pitää tasoittua viikottaiseen 37.5 tuntiin. Suosittu paikallisen sopimisen kohde onkin juuri työaikajärjestelyt. Vilkasta keskustelua käytiin työajoista, jotka tällä luovalla toimialalla voi olla "villit ja vapaat". Jos työntekijän kanssa on sovittu, että työaika on vapaa, ja työt saa tehdä milloin työntekijälle sopii, eikä siitä makseta ylityö eikä muita korvauksia, niin periaatteessa työnantaja altistuu riskinotolle. Liittojen asiantuntijat painottivat kuitenkin, että jos asia on sovittu työntekijöiden kanssa kollektiivisesti etukäteen, ei juurikaan synny riitatilanteita.

Lisätietoa työaikajärjestelyistä ja sopimisista antavat molemmat liitot:

Tietoalojen liitto: www.tietoalojen liitto

ERTO: www.erto.fi

Timo Höykinpuron ppt-esitys: hoykinpuro_ppt_22032006

Benita Helistö, tiedotussihteeri Ohjelmistoyrittäjät ry

Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimintavuosi on alkanut uusin voimin! Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 2.2.2006, ja jäsenet valitsivat yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi Matti Heikkosen (Nokia, Triple Check Oy). Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Aino-Maija Fagerlund (FRENDS Technology), Timo Talasmaa (Nolics Oy), Taneli Tikka (Magenta Sites Oy), Jussi Autere (Gearshift Group Oy), Jyrki Kontio (TKK, R&D-Ware Oy) ja Antti Pietilä (VBS Net Oy). Vanhoina jäseninä jatkavat hallituksessa Seppo Takanen (Codebakers Oy), Juha Lamminkari (IT Moon Oy), Mika Leivo (Ascia Oy) ja Hannu Kytölä (Fiare Oy). Hallituksen neuvonantajana jatkaa Irmeli Lamberg. Uusi hallitus pitää järjestäytymiskokouksen 14.2.2006. Jäsenmaksut vuodelle 2006 säilyvät samansuuruisina kuin edellisenä vuonna.

Puheenjohtaja ja vuosi 2006

Toimintavuosi alkaa vahvojen toimijoiden luotsaamina. Uusi puheenjohtaja Matti Heikkonen on istunut Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksessa kaksi vuotta, hänellä on loistavat suhteet toimialalla, vahva motivaatio ja kiinnostus toiminnan kehittämiseen sekä jatkuvuuden luomiseen. Matti on ollut urallaan osakkaana ja johtotehtävissä useissa ohjelmistoalan yrityksissä. Tällä hetkellä hän toimii Nokia Oyj:n palveluksessa strategisista kumppanuuksista vastaavana johtajana sekä ohjelmistoyritys Digium Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Yrittäjätaustansa ansiosta hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti kasvuvaiheessa olevat yrittäjät, jotka suunnittelevat kansainvälistymistä yhtenä kasvuvaihtoehtonaan. Jo pitempään alalla toimineille ja markkinoille asettuneille ohjelmistoyrittäjille on myös suunnitteilla uusia muotoja osallistua toimintaan. Tulevan vuoden kehityssuunnitelmat tulevat jäsentymään uuden hallituksen järjestäytyessä ja niistä tiedotetaan säännöllisin väliajoin.

Teknologiatrendit - avoimuus

Jäsenillä oli vuosikokouksen aluksi ilo nauttia, Nokian Teknologianeuvonantaja, Senior Vice President, Yrjö Neuvon näkemyksistä tulevaisuuden teknologioista. Neuvon mukaan inhimillinen ja yhteisöllinen lähestymistapa tulee voimistumaan. Seuraava ajatusmalli on avoimuudesta lähtöisin, hän visioi, ja näkee yhtenä tulevaisuuden linjana Ross Mayfieldin ”Social computing” käsitteen. Tämä tarkoittaa Neuvon mukaan avointa keskustelua, joka on blogeista kehittyneempi malli; keskustelemalla rakennetaan ja yhteisöjä synnytetään. Keskeisin asia on siis yhteydessä oleminen. Merkittävää Mayfieldin mallissa on myös sen dramaattinen vähennys sähköpostien määrään (30%), Neuvo tähdensi. "Yhteinen toiminta", joka ei ole paikasta riippuvainen, ainoastaan intressit yhdistävät, on näin ollen seuraava kehityksen vaihe. Internet on valtava muutosagentti, langattomuus yhdistää koko maailman, se luo aidosti globaalit markkinat ja asettaa vakiintuneet toimijat haasteeseen, hän totesi. Evästyksenä ohjelmistoyrittäjille professori Neuvo antoi menestyksen formulan; kilpailukyky vaatii pitkäjänteistä tasaista panostusta, tärkeää on joka olla vuosi vähän parempi. Teknologian ja liiketoiminnan kehittäminen tulee olla tasapainossa, molempiin on syytä panostaa.

Vuoden ohjelmistoyrittäjä 2005

Vuosikokouksessa julkistettiin myös perinteisesti Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2005. Palkinnon saaja on toimitusjohtaja Mikael Honkavaara, Hybrid Graphics Oy. Hybrid on noussut maailman johtavaksi mobiiligrafiikkateknologian kehittäjäksi. Sen kehittämät ohjelmistot mahdollistavat korkeatasoisen 2D- ja 3D-grafiikan mm. matkapuhelimissa. Hallituksen perustelujen mukaan Honkavaara on vahvasti osallistunut suomalaisen ohjelmistoteollisuuden kehittämiseen ja hänen pitkäjänteinen työ yrityksensä innovatiivisen teknologian kaupallistamiseksi ja kansainvälisen myynnin kehittämiseksi tarjoaa innostavan esimerkin muille ohjelmistoalan yrittäjille.

Ohjelmistoyrittäjät ry/ tiedotussihteeri Benita Helistö

Lokakuussa 2005 tehdyssä jäsenkyselyssä saatiin tuloksena se, että kumppaniohjelmista haetaan myyntikanavien ohella lisätehoa omaan tuotekehitykseen sekä oikeutta käyttää tunnetun kumppanin nimeä markkinaaktiviteettien taustalla. Kumppaniohjelmien markkinointituen tärkeys yrittäjille vahvistui myös jäsenillassamme, jonne olivat tulleet kertomaan omista partneriohjelmistaan Oracle, IBM ja Microsoft. Yhteistyökokemuksistaan jättiläisten kanssa todistivat Codebakers Oy ja Opus Capita Oy.

Oraclen kumppanipanostus ja fokus on tällä hetkellä pk-sektorilla. Tavoitteena heillä on tarjota kumppaneille oikeat työkalut ja samalla itse laajentaa asiakaspintaa. Oraclella on 220 kumppania Suomessa, joista yksi on saavuttanut korkeimman partneritason. Oracle tekee sekä yleisiä että kumppanikohtaisia kampanjoita missiona "kasva yhdessä Oraclen kanssa", kertoi Oraclen Mika Helaskoksi.
Kumppanikohtaiset kampanjat luodaan yrityksille joilla on valmis, hyvin paketoitu tuote, sekä hyvä ymmärryys siitä ketkä voisivat olla heidän potentiaalisia asiakkaita. Toimiala voi esim. olla yksi kriteeri jonka mukaan kontaktilistaa lähdetään rakentamaan, lisäksi kumppanilla pitää olla selkeä viesti mitä halutaan tuoda esille. Kun kontaktilista ja viesti on sovittu, Oraclen myyjät alkavat soittaa asiakkaille, kampanja toimii siis kumppanille ns. ulkoistettuna myyntipalveluna. Arvokkkaita leadejä ja hyviä kokemuksia on jo saatu tästä kesästä asti toimineesta yhteistyömallista.
Jos haluat lisätietoja tästä Nordic SME Center nimellä toimivasta yksiköstä, ota yhteyttä simo.nieminen@oracle.com, tai puh. + 358 9 5494 1288.

Microsoftin liiketoiminta menee aina kumppanin kautta. Juha Heikkonen joka Microsoftilla vastaa nimetyistä ohjelmistotalo-kumppaneista korostikin että kumppani voi koosta riippumatta edetä kumppaniportailla. Pienehköille ja juuri perustetuille ohjelmistotaloille Microsoftilla on määräaikainen Empower-ohjelma jolla kumppani mm. voi syventää omaa sovellus-kehitysosaamistaan uusimmilla työkaluilla. Esimerkkinä yhdessä toteutetusta markkinointi-aktiviteetista kumppaneiden kanssa Heikkonen mainitsi SQL Server 2005-julkistuksen, jossa oli mukana 16 suomalaista ohjelmistotaloa. Microsoft toi tässä kumppaneille tietokanta-osaamisen lisäarvon. IBM:n Partner World Program on suunniteltu antamaan arvokasta tukea, hyötyä ja apua partnereille jotta he onnistuisivat vahvistaman ja syventämään molemminpuolista suhdettaan. He toimivat mielellään kumppaneiden kanssa joilla on perusosaaminen olemassa.

Kaikki kolme ohjelmistotaloa toimivat kolmiportaisilla kumppanitasoilla, ensimmäiselle portaalle astumisen kynnys on matala, seuraavalle tasolle päästääkseen pitää jo olla näyttöä (ja/tai taloudellista invenstoinita) ja viimeinen taso taas lupaa kultaa ja kunniaa. Ohjenuorana kansainvälisten jättien kanssa toimimiselle kävi illan aikana selville, ole kärsivällinen, tuloksia ei kannata odottaa seuraavana, eikä sitä seuraavana päivänä. Sitoutuminen pitkällä tähtäimellä on avainsana. Toimintaa ohjaa iso koneisto, sääntöihin kannattaa sopeutua, yrittäjän oma panostaminen ja aktiiviisuus ratkaisevat, on siis turhaa odottaa passiivisena osapuolena. Myös irtautuminen partneriohjelmista luvattiin tapahtuvan ilman dramatiikkaa.

Entäs ne yhdessä saavutetut menestystarinat?
Partneri odottaa kumppaniltaan huipputuotteita, koulutusta niihin, kehitysympäristön sekä tukea ja markkinointiapua. Toteutuvatko odotukset? Kaikkea ei kannata tehdä itse, kumppanistrategia on apua tekemiseen, kuten TJ Kimmo Rahkamaa, Codebakers, kuvaili. Codebakers joka on erikoistunut asiakaskohtaiseen ohjelmistokehitykseen ja menetelmäosaamiseen, on ollut IBM:n partneri 1,5 vuotta. Hyödyt kumppanuudesta ovat alkaneet näkyä viimeisen puolen vuoden sisällä. Codebakers voi Rahkamaan mukaan paketoida ja markkinoida palveluitaan IBM:n asiakaskunnalle, jotka kaikki ovat potentiaalisia asiakkaita. Uskottavuus lisääntyy huomattavasti kun ”iso sininen” on taustatukena. IBM:llä on laaja kontatkiverkko, jota tietysti on järkevää hyödyntää. Uusiin asiakkaisiin mentäessä tärkein pointti on usein ollut juuri IBM:n selkänoja ja tuki. Voi olla vaikeata päästä oikeiden päättäjien puheille ilman tätä tukea, vaikka itsellään on projekti- ja välineosaamista, Rahkamaa jatkoi. Loppuasiakkaan tyytyväisyys on molempien hyöty! Markkinointiyhteistyö on ollut mm. telemarkkinointikamppanja, aamiaisseminaareja sekä yhteisiä hankkeita myyntimateriaalin tekemiseksi. Synergiaetua on haettu myös niin että ollaan menty asiakkaan luo yhdessä myymään palveluita. IBM:n Petri Ahveninen korostikin yhdessä tekemisen tärkeyttä, IBM mahdollistaa, loput on partnerista kiinni.

Katso partneriohjelmat tästä:
IBM - Partner wolrd: http://www-1.ibm.com/partnerworld
Oracle - OPN : http://oraclepartnernetwork.oracle.com/portal/page?_pageid=0,16144&_dad=moc&_schema=MOC
Microsoft: http://www.microsoft.com/finland/partner/default.asp

Benita Helistö, tiedotussihteeri Ohjelmistoyrittäjät ry